Art Spiegelman: Maus I & II

En ole missään mielessä valistunut sarjakuvien lukija, mutta Helmet2016-lukuhaasteen nimissä tartuin pariin minulle suositeltuun. Yksi niistä on Art Spiegelmanin klassikkoteokseksi noussut, Pulitzer-palkittu Maus.

Maus-sarja kertoo Spiegelmanin vanhempien kokemuksista toisen maailmansodan ajan Puolassa, ensin pakosalla ja sitten keskitysleireillä.

Kirja sisältää kolme osaa, joista ensimmäinen kertoo Vladekin ja tämän vaimon Anjan rakastumisesta ja nuoruudesta. Rakkaustarinaa varjostaa saksalaisten kokoajan voimistuva valta ja painostus juutalaisia kohtaan. Se tulee kokoajan lähemmäs uhkaavasti. Kun juutalaisten jahtaaminen alkaa, Vladek ja Anja pakoilevat aikansa ja onnistuvat välillä piiloutumaan, mutta lopulta he molemmat joutuvat Auschwitzin keskitysleirille. Vladek selviytyy leiriltä kertomaan tarinaansa pojalleen, Art Spiegelmanille, joka esiintyy itse sarjakuvassa isänsä kokemuksia piirtävänä sarjakuvataiteilijana. Tämän tästä sarjakuva pomppaakin ”nykyhetkeen”, jossa Spiegelman haastattelee isäänsä tai patistaa tätä pysymään aiheessa.

Nämä pomppaukset nykyaikaan – eräänlainen metatason kehyskertomus – ovatkin Maus-sarjakuvakirjan omalaatuisinta antia. Maailmansodan aikaiset kauhut tallentuvat raastavina sarjakuvaruuduille. Kirja esittää myös keskitysleirillä olevien vankien epätoivoiset olosuhteet ja ihmisten äärimmäisyydet kun heidät on alistettu täysin nurkkaan ja toisten vallan alle.

Samalla se tuo aiheeseen myös toisen näkökulman: keskitysleiriltä palanneen ja tämän perheen kokemuksen. Tarina sisältää useita kohtauksia, joissa Spiegelman keskustelee isänsä kanssa tarinan kertomisesta ja sarjakuvan tekemisestä. Isä on jo iäkäs ja keskeyttää tarinansa aika ajoin. Vaikka sodan kauhuista on selvitty, ne ovat jättäneet jälkiä isään ja koko perheeseen. Samalla isällä on nykypäivänä hyvin samanlaisia ongelmia kuin kellä tahansa: vanhuus tuo omat riesansa, vaimon kanssa ei aina suju.

Spiegelman taistelee toisaalta oman turhautumisensa, toisaalta omatuntonsa kanssa. Isän kauhun kokemusten rinnalla mikään Artin kokema ei voi edes vertautua niihin, mutta välillä Art menettää hermonsa omiin tapoihinsa jumiutuneeseen isäänsä ja tämän kokemuksiin. Isää painaa lisäksi syyllisyyden tuntemukset omasta selviytymisestään.

Spiegelmanin ajatuksenjuoksua kuvataan esimerkiksi paljastavasti kun hän keskustelee psykiatrinsa, niin ikään keskitysleireiltä selvinneen Pavelin kanssa.

[Pavel] ”Niin. Elämä asettuu aina elämän puolelle ja jotenkin uhreja syytetään. Mutta PARHAAT eivät selviytyneet, eivätkä parhaat kuolleet. SATTUMA ratkaisi! Huokaus. En puhu nyt SINUN kirjastasi, mutta mieti, kuinka paljon kirjoja joukkotuhosta on kirjoitettu. Ja miksi? Eivät ihmiset ole muuttuneet… Ehkä tarvitaan uusi ja entistä suurempi joukkotuho.”

[Art] ”Kuitenkaan uhrit, kuolleet, eivät voi kertoa OMAA puoltaan tarinasta, joten olisi ehkä parempi, jos tarinoita ei enää kerrottaisi.”

[Art] ”Joo. Samuel Beckett sanoi kerran: ’Jokainen sana on kuin tarpeeton tahra hiljaisuudessa ja tyhjyydessä.’”

[Pavel]”Niin.” [,,,]

[Art] ”Toisaalta hän SANOI sen.”

[Pavel]”Hän oli oikeassa. Ehkä voit laittaa sen kirjaasi.”

Mielenkiintoinen on myös kohtaus, jossa Vladek-isä paljastaa omat rasistiset ennakkoluulonsa.

Luin teoksen suomenkielisen käännöksen. Tarina on kerronnaltaan selkeä ja suhteellisen kronologisesti etenevä. Teksti on yksinkertaista mutta sisältää esimerkiksi paljon huutomerkkejä.

Hän kertoi meille juuri…” ”Se varsovalainen poika kuljettaa kommunistisia tiedonantoja.” ”Anja kääntää ne saksaksi ja luovuttaa ne eteenpäin.” ”Anja oli mukana salaliitossa!”

Piirosjälki on pelkistettyä ja mustavalkoista, jopa korostetun yksinkertaista. Kuitenkin esimerkiksi piirretyt asennot ja ilmeet kertovat paljon. Kaikki teoksen henkilöt ovat eläinhahmoja. Juutalaiset kuvataan hiirinä, natsit kissoina ja puolalaiset sikoina. Ratkaisu ilmentää toisaalta sodan rikollisten ja uhrien kasvottomuutta, toisaalta tapahtumien eläimellisyyttä ja inhimillisyyden puuttumista.

Osallistun kirjalla Helmet2016-lukuhaasteeseen #11 (sarjakuvakirja).

Art Spiegelman: Maus – I Selviytyjän tarina II Ja täällä vaikeudet alkoivat
Maus – A Survivor’s Tale
I My Father Bleeds History
II And Here My Troubles Begun

Suom. Jukka Snell
2003, WSOY
295s.
Kansi: Art Spiegelman

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s