Han Kang: Vegetaristi

Valitsin etelä-korealaisen Han Kangin Vegetaristin Helmet-haasteen ruuasta kertovaksi kirjaksi, mutta teos ei oikeastaan kerro ruuasta. Sen sijaan se kertoo itsemääräämisoikeudesta, henkisestä väkivallasta ja politiikastakin.

Vegetaristin pääosassa on Yeong-hye, joka näkee eräänä yönä unen, joka ei jätä häntä rauhaan. Unen myötä hän päättää lopettaa lihan syönnin ja ryhtyä vegetaristiksi. Vaikka tarinan keskiössä on Yeong-hye, hän ei pääse siinä juurikaan ääneen. Kertojina on kolme Yeong-hyelle läheistä ihmistä: aviomies, lankomies ja sisko.

Ensimmäisen osan kertojana on aviomies. Hän on tuikitavallinen mies, jolla on mielestään tuikitavallinen vaimo – vaatimaton nainen, jonka ainoa harrastus on kirjojen lukeminen. Aviomies on pistänyt merkille, että vaimossa ainoa ”holtittomuuden” ele on viime aikoina ollut halu olla käyttämättä rintaliivejä. Kunnes sitten koittaa se helmikuinen päivä, jolloin vaimo painajaisen nähtyään alkaa vegetaristiksi. Siinä missä päätös kieltäytyä lihasta tuo vaimolle valtavan tyyneyden auran, miehen maailman tämän pieni muutos sekoittaa täysin.

Vaikka hänestä oli tullut täysin arvaamaton, en ollut valmis harkitsemaan kiireellistä lääkärintarkastusta enkä ainakaan hoitojaksoa. Vakuutin itselleni, ettei hänessä ollut mitään vikaa, ettei hän ollut sairas. Vastustin kiusausta sortua itsetutkiskeluun. Omituinen tilanne ei todellakaan johtunut minusta.”

Nyt vaimoa määrittää miehen silmissä jostain kummunnut oma tahto – kun hän tähän asti on toiminut kuuliaisesti kuten vaimon miehensä mielestä kuuluukin.

Toisessa osiossa kertojana toimii Yeong-hyen lankomies eli hänen siskonsa In-hyen aviomies. Taiteilijamies tuntee omituista vetoa kälyynsä ja haluaa tämän malliksi taideteokseensa. Häiritsevässä tapahtumaketjussa naisen seksuaalinen itsemääräämisoikeus nujerretaan näennäisen väkivallattomasti mutta perusteellisesti.

Kolmannessa osassa Yeong-hye on päätynyt psykiatriseen sairaalaan vuodepotilaaksi, mieleltään ja ruumiiltaan kuihtuneena. Sisko In-hye yrittää ymmärtää mitä oikein on tapahtunut ja miten he ovat päätyneet tähän tilanteeseen.

Kirjan aikajana käsittää kolmisen vuotta. Vuosi vuodelta, kertoja kertojalta Yeong-hye passivoituu vähän enemmän ja menettää itsemääräämisoikeuttaan. Siinä missä hän alussa tekee itsenäisen päätöksen luopua lihasta, on hän kirjan lopussa vuoteessa makaava kuori itsestään. Muutamia ajatustuokioita lukuunottamatta Yeong-hyelle ei ole annettu puheenvuoroa.

Kaikki alkoi tuntua vieraalta. Kuin olisin tullut suljetun, kahvattoman oven taakse. Ehkä kohtaan vasta nyt jotain, mikä on ollut aina täällä. On pimeä. Sysimusta pimeys sammuttaa kaiken.”

Luopuessaan lihasta Yeong-hye ikään kuin irrottaa otteensa yhteiskunnasta ja lipuu lähimmäisiltäkin ulottumattomiin. Erityisesti suvun miehille tämä on kova pala. Aviomiehen ja lankomiehen lisäksi Yeong-hyen isän on vaikea hyväksyä tyttärensä päätöstä. Eräässä kirjan epämiellyttävässä välikohtauksessa isä yrittää pakottaa tyttärensä syömään lihaa. Lankomies puolestaan ei niin ikään kestä kälynsä muuttumista, mutta purkaa tunteensa toisella tavalla. Yeong-hyen päätös herättää erityisesti tälle läheisten miesten aggressiot.

Vegetaristi on monitulkintainen ja hämmentäväkin lukukokemus. Mielestäni se kertoi itsemääräämisoikeudesta – erityisesti naisen oikeudesta omaan kehoonsa – ja vapaan tahdon nujertamisesta. Yeong-hye on tarinassa niin alistuva, että se jo häiritsee. Hän huokuu uhmakasta mutta täysin passiivista vastarintaa. Vastarintaa, koska hän ei kuitenkaan pyörrä päätöstään alkaa syödä lihaa vaan mieluummin kuihtuu pois.

Miksi kohtalonkysymyksenä sitten on juuri lihansyönti? Kirja ei sen kummemmin selittele, miksi juuri vegetarismi on valittu tarinassa vastarinnan muodoksi. Periaatteessa Yeong-hye olisi voinut tehdä muunkinlaisen valinnan. Kieltäytymällä lihasta Yeong-hyen voi tulkita ikään kuin kieltäytyvä nielemästä sitä, mitä hänelle halutaan ”syöttää” – oli se sitten mitä tahansa, muiden määrittelemää.

Kirjailija on itse puhunut tarinansa yhteydestä Korean väkivaltaiseen historiaan ja erityisesti Korean sotaan 1950-luvulla. Viittauksia maan politiikkaan kirjasta löytyykin, mutta syvällisempi maan historian tuntemus varmasti avaisi tarinalle vielä enemmän tulkintamahdollisuuksia.

Kokonaisuutena kirja on vaikuttava lukukokemus. Kieli on kaunista ja kerronta ilmavaa. Teos ilmestyi alunperin jo vuonna 2007, lyhyistä tarinoista koottuna. Se käännettiin englanniksi vuonna 2015, jolloin se voitti myös Man Booker-palkinnon. Kirjan suomennos ilmestyi vasta tänä vuonna.

Osallistun kirjalla Helmet2016-lukuhaasteeseen #1 (ruuasta kertova kirja).

Han Kang: Vegetaristi
The Vegetarian
Suom. Sari Karhulahti
2017 (2015/2007), Gummerus
215s.
Kansi: Christopher Brand / Getty Images

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s