Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen

Suureksi kirjaintoilijaksi lukemattomien klassikkoteosten listani on vielä melko pitkä. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisenkin luin vasta nyt ensimmäistä kertaa. Lähes 800-sivuinen tiiliskivi on klassikko syystä: se on toisaalta vaiheikas seikkailutarina, toisaalta ihmiskunnan suuria ikuisuuskysymyksiä ja isoja yhteiskunnallisiakin teemoja sisäänsä kätkevä teos.

Tarina jakautuu 15 osaan, joissa seurataan Sinuhe-nimisen lääkärin elämää lapsuudesta vanhuuteen muinaisessa Egyptissä. Orpo Sinuhe löytää tiensä lääkäri Senmutin ja tämän vaimon Kipan pojaksi. He elelevät Egyptin tuolloisessa pääkapungissa Thebassa. Ehkä orpoudesta johtuen Sinuhe etsii läpi elämänsä itseään ja reflektoi jatkuvasti valintojaan.

Sinuhe päätyy kulkemaan kasvatti-isänsä jalanjäljissä ja opiskelemaan lääkäriksi, joskin vihkiytyy samalla myös papiksi. Lääkärinä Sinuhe hoitaa potilaita laidasta laitaan: kuninkaista köyhiin, faaraoista sotilaisiin, prostituoiduista työläisiin. Hoitomekanismit vaihtelevat erinäisistä lääkeyrteistä kallonporauksiin.

Kirjan eri osioissa seurataan Sinuhen elämää ja tapahtumia, jotka johtavat hänet lopulta maanpakoon. Ison osion muodostaa Sinuhen matkat yhdessä uskollisen orjansa ja ystävänsä Kaptahin kanssa. He päätyvät matkallaan ainakin Syyriaan, Babyloniaan ja Kreetalle, joissa Sinuhe kohtaa monenlaisia ihmiskohtaloita.

Sinuhen elämään kuuluvat lukuisat naishahmot, joista tärkeimmäksi nousevat jo nuoruudessa kohdattu Nefernefernefer, kohtalokas ja pahamainen nainen. Härkätanssija Minea edustaa monin tavoin Neferneferneferin vastakohtaa, kaikin puolin ”hyvää” ja ihaltavaa. Sinuhe päätyykiin pelastamaan tämän kuninkaan haaremista. Kolmas ja Sinuhen pisin kumppani löytyy Merit-tarjoilijasta, josta tulee lopulta Sinuhen lapsen äiti.

Muita keskeisiä sivuhenkilöitä mittavassa henkilögalleriassa ovat faarao Ekhnaton ja Horemheb. Faarao Ekhnaton on hallitsija, joka yrittää uudistaa hallintatapaa pasifistisemmaksi ja perustaa oman uskonnollisen kultin. Hyvistä pyrkimyksistään huolimatta hänen yrityksensä muuttaa maailmaa epäonnistuu. Horemheb puolestaan on vallasta haaveileva sotapäällikkö, joka kohoaakin lopulta faaraoksi. Lopulta hän päätyy myös karkottamaan Sinuhen maanpakoon, peläten tämän mahdollisia kapinallisia tai uudismielisiä ajatuksia.

Waltarin teoksessa on pessimistinen vire. Niin ihmisluonto, yhteiskuntajärjestelmät kuin Sinuhen suhde itseensä kuvataan loputtomina pettymysten ketjuina.

Kaikki palaa ennalleen eikä mitään uutta ole auringon alla eikä ihminen muutu, vaikka hänen vaatteensa muuttuvat ja myös hänen kielensä sanat muuttuvat. Siksi uskon, ettei tulevinakaan aikoina kirjoittaminen muutu siitä, mitä tähän asti on kirjoitettu, koska ihminen itse ei muutu.”

Kyynisyys paistaa läpi myös erityisesti sotakuvauksissa. Sinuhen vaeltaessa läpi Lähi-idän hän kohtaa monia sotia ja konflikteja, jotka tuovat ihmisten raadollisuuden esille.

Opin siellä että sivistyneiden ihmisten kesken kaikki kansat ovat viime kädessä samanlaisia eikä ole eroa kansojen välillä, vaan lapsi syntyy alastomana maailmaan, olipa hän syyrialainen tai egyptiläinen. Eikä toinen kansa ole sen urhoollisempi tai pelkurimaisempi, julmempi tai säälivämpi, oikeudenmukaisempi tai väärempi kuin toinenkaan, vaan kaikissa kansoissa on sankareita ja pelkureita, oikeita ja vääriä, niin myös Syyriassa ja Egyptissä. Siksi käskija ja hallitsija itse ei vihaa ketään eikä näe eroja kansojen välillä, mutta viha on valtava voima käskijän kädessä, väkevämpi kuin aseet, sillä ilman vihaa ei käsivarsissa ole kylliksi voimaa kohottaakseen aseita.”

Waltari kirjoitti kirjan toisen maailmansodan jälkeen 1920-luvulla ja teosta onkin pidetty eräänlaisena allegoriana maailmansodalle, vaikka se sijoittuukin täysin toiseen aikaan.

Mahdolliset idealistiset pyrkimykset – vaikkapa faarao Ekhnatonin usko hyvän tekemiseen – johtavat lopulta pahaan.

Tosin en käsitä, että toinen maa olisi lopulta sen pyhempi kuin toinen, tai että Egyptin jumalat olisivat sen mahtavampia kuin heettiläisten jumalat, mutta sikäli kuin olen kirjoituksia lukenut ja kuullut vanhojen soturien kertovan kuuluu asiaan vedota jumaliin, kun sota alkaa, ja etevä sotapäällikkö muistaa aina puhuessaan jumalia. Kansa näet pitää sellaisesta, olipa siitä varsinaista hyötyä tai ei, ja sinunkin, Sinuhe, on myönnettävä, että puheeni vetosi suuresti kansaan, vaikka varmuuden vuoksi olin sijoittanut omia miehiäni kansan sekaan aloittamaan huudot ylistyksekseni.”

Siksi palautan kaiken ennalleen, sillä nykyisyyteen ei ihminen koskaan ole tyytyväinen, vaan ainoastaan menneisyys on hyvä hänen silmissään ja tulevaisuus on hyvä. Minä yhdistän menneisyyden ja tulevaisuuden. Minä likistä rikkaita, jotka ovat paisuneet liian rikkaiksi, ja likistän myös jumalia, jotka ovat liiaksi lihoneet, jotta valtakunnassani rikkaat eivät olisi liian rikkaita eivätkä köyhät liian köyhiä eikä kukaan ihminen tai jumala enää kilpailisi vallasta kanssani.”

Myös Sinuhe pyrkii hyvään, mutta aina seuraukset eivät ole ennustettavissa. Päähenkilö myös ruotii ja peilaa kokoajan itseään ja käytöstään.

Sinuhe egyptiläisestä voisi löytää – ja on löydetty – monia viitteitä vaikkapa uskontokritiikkiin tai valtasuhteiden analyyseihin. Omasta lukukokemuksesta mieleen painui kuitenkin pysyvimmin teoksen käsitys ihmisestä: toisaalta viesti siitä, että ihminen ei muutu eikä juurikaan opi vaan toistaa virheitään jatkuvasti, toisaalta Sinuhen loputon itsereflektointi, joka tavallaan kumoaakin ensimmäisen viestin.

Tapahtumarikkaudesta huolimatta huomasin välillä pitkästyväni Sinuhen matkassa. Saduksi sovitettuna kertomuksena ihmisyydestä se kuitenkin toimii.

Björn Landströmin taidokkaat kuvitukset siivittävät kertomusta viehättävästi.

Osallistun kirjalla Helmet2016-lukuhaasteeseen #38 (jossain päin maailmaa kielletty kirja).

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
1945, WSOY
786s.
Kansi: Björn Landström

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s