Miika Nousiainen: Metsäjätti

Globalisaation vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja tuottavuuskiimassa murjoutuvat ihmiskohtalot ovat aiheina Miika Nousiaisen Metsäjätissä. Tarina kerrotaan kahden aikuiseksi kasvaneen lapsuudenystävyksen kautta.

Pasi Kauppi on jo nuorena jättänyt kotiseutunsa Törmälän ja siirtynyt luomaan uraa Helsinkiin. On esikoista odottava vaimo, hienot vaatteet, riittävästi rahaa ja hyvin palkattu työ. Hän saa työtehtävän, jonka myötä hän palaa kotikyläänsä Törmälään. Tehtävänantona on paikallisen tehtaan ”tuottavuuden parantaminen” siitä huolimatta, että tehdas jo tuottaa melko hyvin. Pasin isä on ollut tehtaalla töissä ja kotipaikkakunta on täynnä vanhoja kavereita ja muistoja. Pasia hermostuttaa tehtävän mahdolliset sivuvaikutukset irtisanomisineen, mutta hän päättää lopulta ottaa tehtävän vastaan.

Pasin suhde Törmälään on kaksijakoinen. Hän yrittää tehdä tuottavuuden viilausta ja ajattelee naiivisti pystyvänsä säästämään työpaikkoja. Tämä ei tietenkään onnistu vaan pian hän on jo tilanteessa, jossa hänet lähetetään viemään irtisanomisuutisia vanhoille kavereille ja kylän tutuille.

Toisena kertojana on Pasin lapsuudenajan paras kaveri Janne, joka työskentelee samaisella vaneritehtaalla, jonka tuottavuustoimiin Pasi on määrätty. Kotipaikkakunnalla Pasi ja Janne kohtaavat ja uudet elämät törmäilevät.

Pasi puhui ja minä kuuntelin. Ihmettelin, että miten se oli ehtinyt. Miten voi törmäläläisestä tulla vuodessa ihminen, joka näkee uhkien sijasta mahdollisuuksia? Lähti vuosi sitten ja nyt jo puhuu Strasbourgista. Suuri osa törmäläläisistä ei pääse tuossa ajassa ajatusten tasolla edes Lahteen.”

Näyttää siltä, että törmäläläiset antavat lapsilleen yläluokkaisia tai sitten iloisia ja erikoisia nimiä. Luulevat, että luokkanousu on taattu kun nimi on Louise tai Emil, ja paska ei tartu kun pojan nimi on Casper.”

Mitä tästä kaikesta seuraa törmäläläisille? Mitä tapahtuu Pasille ja Jannelle sekä lapsuudenystävysten väliselle suhteelle? Näiden kysymysten ympärille rakentuu Metsäjätin juoni.

Nousiaisen tyyli on hauska karrikoivalla ja liioittelevalla tavalla. Kaupunkilaistuneella, hyväpalkkaisessa työssä olevalla Pasilla on asiat ainakin näennäisen kohdillaan ja elämässä riittää kiiltoa. Törmälä asukkaineen taas näyttäytyy junttilana ja takapajuisena, toivottomien ihmisten kyläpahasena.

Nousiainen ottaa kaiken irti näistä stereotypioista. Kaksijakoisuutta rikkoo hieman Jannen lahjakkuus kirjoittamisessa, mikä leventääkin hieman Jannelle aseteltua roolia, tarkoituksella tietenkin

Ilmestyessään kirja osui saumaan, jossa erityisesti pienet kylät kärsivät tuottavuuden nimissä tehtävistä yrityssaneerauksista. Nousiainen on teoksellaan varmasti osunut samaistuttavaan yhteiskunnalliseen kipukohtaan, mikä on hedelmällinen lähtökohta tarinalle. Osittain liiallisista yksinkertaistuksista huolimatta Nousiainen kirjoittaa lempeän humoristisesti ja paikoin osuvastikin globaalin talouden vaatimuksista ja niiden vaikutuksista pikkuruisessa suomalaisessa kylässä.

Osallistun kirjalla Helmet2018-lukuhaasteeseen #6 (kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa).

Miika Nousiainen: Metsäjätti
2011, Otava
286s.
Kansi: Markus Pyörälä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s