Elena Ferrante: Loistava ystäväni

Tartuin Elena Ferranten Napoli-sarjan ensimmäiseen osaan kun olin usemmassa eri yhteydessä kuullut ylistäviä viittauksia häneen ja ennen kaikkea mysteeristä nimeltä Elena Ferrante. Vieläkin lienee hieman epäselvää, kuka nimen taakse kätkeytyy, joskin villejä huhuja siitä liikkuu. Sittemmin koko neliosainen kirjasarja on ilmestynyt kokonaisuudessaan suomeksi ja enää niistä minulla on lukematta viimeinen osa.

Loistava ystäväni -kansikuva

Napoli-sarjan ensimmäinen osa sijoittuu Italian Napoliin, jonnekin 1960-luvun tienoille. Sen keskiössä on kaksi tyttöä, ystävystä, Elena Greco (Lenù) ja Rafaella Cerullp (Lina tai Lila). Kertojana on Lenù, joka on lahjakas ja älykäs koulussa, mutta kotona äitinsä väheksymä. Lila puolestaan on ystävyksistä rohkeampi ja itsevarmempi, mutta myös Lenùn vahvasti ihailema.

Jostakin syystä olin varma, että jos pysyisin Lilan perässä, hänen askeltensa tahdissa, niin äitini laahustus, joka oli syöpynyt minuun lähtemättömästi, lakkaisi vainoamasta minua. Tulin siihen tulokseen, että minun täytyi seurata tuota tyttöä, olla päästämättä häntä näkyvistäni, vaikka hän suuttuisi ja yrittäisi hätyyttää minut pois.”

Ensimmäinen osa keskittyy ystävysten lapsuuteen aina teini-ikäisiksi asti. Lasten arkea työläisperheiden kasvatteina kuvataan kaunistelematta. Kyläyhteisö on tiivis, mutta toisaalta täynnä karua väkivaltaa, erityisesti perheiden harjoittamien bisnesten myötä.

En ikävöi lapsuuttamme, se oli täynnä väkivaltaa. Tapahtui kaikenlaista, kotona ja kodin ulkopuolella, joka päivä, mutta en muista koskaan ajatelleeni, että elämämme olisi ollut erityisen kauheaa.”

Ferranten teos on vahvaa kuvausta tyttöjen välisestä ystävyydestä, sen verestävästä läheisyydestä ja keskinäisestä ihailusta, ja samanaikaisesta raadollisesta mustasukkaisuudesta ja kilpailusta. Se kuvaa myös todentuntuisesti lapsuutta.

Jos on elänyt vasta lyhyen aikaa, on vaikea ymmärtää, mistä kauhuista kauhuntunteet ovat peräisin, eikä sitä ehkä pidä tarpeellisenakaan. Huomista odottaessaan aikuiset elävät nykyisyydessä, jonka takana on eilinen tai toissapäiväinen tai korkeintaan viime viikko; sen kauemmas he eivät jaksa ajatella. Lapset taas eivät tiedä eilisen tai toissapäiväisen tai edes huomisen merkitystä, heille kaikki on tässä ja nyt: ovi on tämä, raput ovat nämä, tämä on äiti, tämä isä, tämä on päivä, tämä yö.”

Tytöt ovat toisiinsa kiinni kasvaneita, mutta elämä heittää heidät lopulta hyvin erilaisille teille. Siinä missä Lenù panostaa opintoihinsa, Lila päätyy tekemään ratkaisuja, jotka ovat tuonajan italialaisnaiselle perinteisempiä.

Ferranten Napoli-sarjassa ihastuttavat sen aidonmakuisen ystävyyskuvauksen lisäksi erityisesti väkevä Napolin työläiskortteleiden kuvaus, vahva tarinavetoisuus ja viehättävästi soljuva kieli.

Osallistun kirjalla Helmet2018-lukuhaasteeseen #32 (kirjassa käydään koulua tai opiskellaan).

Elena Ferrante: Loistava ystäväni
L’amica geniale
Suom. Helinä Kangas
2016, WSOY
362s.
Kansi: Lía G., Arcangel / Martti Ruokonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s