Essi Kummu: Hyvästi pojat

Rakas lukija. Tämä ei ole niitä kirjoituksia, joiden lopussa on kasvettu ihmisinä. Tämä on niitä, joissa tehdään kierros, ja kun tullaan maaliin, ollaan epäonnistuttu ihmisinä ja kasvattajina ja tarvitaan ryyppy.”

Hyvästi pojat -kansikuva

Essi Kummun romaani Hyvästi pojat on romaani menneistä suhteista ja niistä luopumisesta, eräänlainen tilinteon hetki kertojansa elämässä. Menneisiin suhteisiin kuuluvat esimerkiksi entinen puoliso, erinäiset poikaystävät ja nekin, joista ei sitten sen suurempaa tullutkaan. Yhteistä menneisyyden suhteille on ollut sukupuoli, kertoja haluaa heittää hyvästit miehille ja pojille, sillä on rakastunut naiseen.

Miehet kertojan elämässä ovat olleet monenlaisia. Alkuun on ympätty hieman outoa vastakkainasettelua suomalaisten ja ulkomaalaisten miesten välille, tanssilattialle baarissa vikittelevän eksoottisen miehen muodossa. Muutoin kuvaukset eri miehistä ovat raikkaankin monipuolisia. Sukupuoliroolit eivät aivan kaikissa suhteissa ole täysin lukkoonlyötyjä ja stereotyyppisiä, mikä tulee esille erityisesti suhteessa virolaiseen Ahtoon.

Miesten lisäksi kirja kertoo lapsista, tai perheestä. Kertoja on myös eronnut äiti, joka yrittää pärjätä teini-ikäistyvien tyttöjensä kanssa. Yhteenotoilta ei tietenkään vältytä, ja näitä kohtaamisia ja kipuiluja kirja onnistuu kuvaamaan hyvin samastuttavasti ja inhimillisesti.

Sain lohtua siitä, että lapset luulivat vanhemmistaan niin paljon. Heillä ei ollut minkäänlaista havaintoa siitä, kuinka epämääräisiä, summittaisia ja sattumanvaraisia minun elämäni hetket olivat aamuisin, iltapäivisin ja iltaisin.”

Päähenkilö on kirjailija, ja kirja viliseekin viittauksia kirjallisuuteen Høegista Durasiin. Lisäksi kertoja työstää myös romaania sekä käsikirjoitusta tanssiesitykseen, joten kirjoitustyö on jatkuvasti läsnä myös tarinan sisällä. Oikeastaan kertoja haluaisi vain käpertyä jonnekin sohvannurkkaan kirjojen kanssa ja olla rauhassa, vailla mitään häiriötekijöitä.

Olin rakastunut joskus lasteni isään Alvariin siitä yksinkertaisesta syystä, että hän antoi minun lukea ja kirjoittaa rauhassa.”

Kummu kirjoittaa hauskasti ja itseironisesti, minkä vuoksi tarinassa on paljon tarttumapintaa. Samanaikaisesti teos on kovin rönsyilevä, hyppelehtivä ja epätasainen, mikä hieman haittaa lukemista eikä siten aivan voita puolelleen.

Osallistun kirjalla Helmet2018-lukuhaasteeseen #27 (kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta).

Essi Kummu: Hyvästi pojat
2017, Tammi
314s.
Kansi: Emmi Kyytsönen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s