Peter Franzén: Särkyneen pyörän karjatila

Näyttelijänä ennen kaikkea tunnettu Peter Franzén on tullut tunnetuksi kirjailijana erityisesti omaelämäkerrallisista, tummasävyisistä kasvutarinoistaan (Tumman veden päällä ja Samoilla silmillä). Särkyneen pyörän karjatila on jotain ihan muuta.

Särkyneen pyörän karjatila -kansikuva

Periaatteessa tarinassa on ainekset kunnossa. Romaani sijoittuu pohjoiseen pikkukylään joskus 1950-luvulla. Maatilan vanha emäntä Kaino täyttää 80 vuotta ja koko suku, lapset perheineen on kutsuttu juhliin. Juhlia ovat järjestämässä Kainon lisäksi tämän luona asuvat, viinaan menevä nuorin poika Eemeli ja tämän topakka vaimo Mari. Sekalainen seurakunta kokoontuu saman katon alle ja siitä seuraa jos jonkinlaista kommellusta. Sinänsä aineksia voisi olla hillittömään komediaan, mutta jostain syystä tarina ei tunnu siihen yltävän.

Romaani on pitkään kuvailevaa eikä tunnu lähtevän oikein liikkeelle. Suvun kokoontumisessa kaivetaan kyllä esille jos jonkinlaisia keskinäisiä suhteita, riidellään ja rakastetaan paljon, mutta irrallisista tarinanpätkistä on vaikea saada otetta.

Sinänsä komiikkaa kyllä piisaa, ehkä eniten itse syntymäpäiväsankarista, suorasanaisesta Kainosta, mutta hillittyä hymähtelyä enemmän se ei kirvoita nauruntyrskähdyksiä. Henkilöhahmoihinkaan ei oikein kiinny. Kaiken kaikkiaan romaanista jää sekava olo: paljon tapahtui, mutta ihan hirveästi ei kuitenkaan jäänyt mieleen kytemään.

Osallistun kirjalla Helmet2019-lukuhaasteeseen #21 (julkisuuden henkilön kirjoittama kirja).

Peter Franzén: Särkyneen pyörän karjatila
2017, Tammi
322s.
Kansi: Jussi Karjalainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s