Haruki Murakami: Komtuurin surma

Haruki Murakami on surrealistisen sadun ja kliinisen realistisen kerronnan sekoittamisen suvereeni taitaja. Tarinat usein alkavat suhteellisen tavallisina kertomuksina, mutta kasvavat tarinan edetessä maagisiin mittoihin. Komtuurin surmassa tämä tasapainoilu normaalin ja maagisen välillä on erityisen hienovaraisesti rakennettu.

Komtuurin surma -kansikuva

Tarinan päähenkilö ja kertoja on työhönsä kyllästynyt muotokuvamaalari, jonka vaimo Yuzu on jättänyt. Mies päätyy asumaan syrjäiselle vuorelle kuuluisan taidemaalarin Amada Tomohikon taloon. Ullakolta löytyy Tomohikon mystinen maalaus ”Komtuurin surma”, joka jää häiritsemään kertojaa.

”’Nihongaa, kirjaimellisesti Japanin kuvia, ei ole aivan helppo määritellä’, sanoin. ’Tyypillisesti nihongassa käytetään gelatiiniin sekoitettua pigmenttiä ja usein myös lehtikultaa tai muita metalleja. Öljyvärimaalauksessa tarvittavien harjasiveltimien sijaan nihongassa käytetään yleensä japanilaista pehmeää sivellintä tai keveää hake-sivellintä. Voi siis ajatella, että nihonga on pitkälti välineiden kautta määrittyvä kuvataiteen laji.’”

Pian alkaakin tapahtua kummia. Öisin kuuluu outoa helisevää ääntä, jota kertoja lähtee selvittämään läheiseen metsikköön. Myös taulun hahmo herää eloon. Samanaikaisesti kertoja kohtaa omituisen herra Menshikin, joka haluaa että kertoja maalaa tästä muotokuvan. Kertojan elämään astuu myös nuori tyttö, joka muistuttaa häntä nuorena kuolleesta pikkusiskostaan. Pian kertoja löytää itsensä erilaisista todellisuuksista.

Komtuurin surma on mukaansatempaava ja itse pidin sen jännityskertomusmaisista elementeistä. Murakamia paljon lukeneena huomaan viehättyväni taas hänelle tutusta, puhtaasta, lähes kliinisen selkeästä kielestä, joka ei ehkä tarjoa yllätyksiä mutta vetää mukaansa. On myös kiinnostavaa, ettei tarinoista oikein koskaan voi tietää, mihin suuntaan ne menevät.

”’Herra Menshiki’, sanoin ja panin kirjoitusmerkit mielessäni vierekkäin. Se oli erikoinen yhdistelmä ’Väreiltä välttyvä Menshiki’, mies sanoi. ’Se on harvinainen nimi. Sukulaisiani lukuun ottamatta en tunne ketään samannimistä.’”

Murakamin naiskuva ja suhteiden kuvaukset puolestaan puuduttavat. Murakamin luomissa parisuhteissa petetään lähes aina. Seksikuvaukset ovat kammottavan kliinisiä ja mekaanisen toteavia. Parisuhteet näyttäytyvät kylminä vaihtosuhteina, joissa inhimillisyys ja tunteet loistavat poissaolollaan.

Teos on täynnä mystisiä ja maagisia elementtejä, jotka sekoittuvat hämäävän realistiseen tarinaan. Tarina etenee trillerimäisesti, jännite kasvaa vähä vähältä ja lukija jää odottamaan suuria käänteitä. Murakamimaiseen tapaan käänteentekeviä oivalluksia, ahaa-elämyksiä tai ylipäätään kovinkaan tyydyttäviä loppuratkaisuja ei kuitenkaan ole tarjolla. Murakami tuo magiikkaa arkeen ja tarjoilee sadun satuna, jonka tapahtumille ei välttämättä löydy selkeää selitystä. Usein Murakamista nauttiminen edellyttääkin tämän hyväksymistä. Huomaan, että itseäni lukijana tämä myös vähän hämää.

Totta kai syyn täytyy olla olemassa. Munakasta ei voi tehdä rikkomatta kananmunia, eikä seurauksia synny ilman syitä. Yksi dominopalikka (syy) kaatuu ja sysää kumoon seuraavan dominopalikan (syyn), joka puolestaan kaataa jälleen yhden palikan (syyn). Kun sellainen ketju jatkuu tarpeeksi kauan, käy vaikeaksi selvittää, mikä alkuperäinen syy oikeastaan olikaan. Tai sillä lakkaa olemasta merkitystä. Tai se lakkaa kiinnostamasta ihmisiä. Sitten koko tapahtumasarja kuitataan toteamalla, että jossain kaatui melkoinen määrä dominopalikoita. Jotain sellaista voi käydä myös tälle tarinalle, jota olen nyt kertomassa.”

Juuri näin tuntuu käyvän myös Komtuurin surmassa.

Osallistun kirjalla Helmet2019-lukuhaasteeseen #16 (kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla).

Haruki Murakami: Komtuurin surma
Kishidancho Goroshi / Killing Commendatore
Suom. Juha Mylläri
2017, Tammi
821s.
Kansi: Jussi Kaakinen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s