Pirjo Hassinen: Parit

Eletään vuotta 1938. Leenan äiti on sairastunut tuberkuloosiin ja joutuu parantolaan toiselle paikkakunnalle. Leena päätyy sukulaisten hoiviin Jyväskylään. Siellä perheen isä Alfred ottaa Leenan kuin omaksi tyttärekseen ollessaan samanaikaisesti pettynyt oman Werner-poikansa elämänvalintoihin.

Parit -kansikuva

Leenan lapsuudesta hypätään ensin 1980-luvulle, jossa tutustutaan Leenan pojan Ollin ja tämän Tarja-vaimon kivikkoiseen avioliittoon, joka lopulta päätyy eroon. Olli rakastuu toiseen naiseen ja päättää jättää perheensä yllättäen. Osiota kuvataan erityisesti Tarja-vaimon näkökulmasta.

Lopuksi siirrytään taas ajassa eteenpäin, 2010-luvulle ja Ollin ja Tarjan Aino-tyttären elämään. Maailmanmenosta ja ilmastonmuutoksesta huolestunut Aino tuskailee perheenperustamispaineiden kanssa. Hän itse haluaisi pysyä lapsettomana, mutta Marko-puoliso haluaisi isäksi.

Pirjo Hassinen taitaa jollain tapaa ”aikuisen” arjen koruttoman kuvauksen. Tällä kertaa Hassinen tarkastelee erilaisten pariskuntien ja parien, samalla myös vanhemman ja lapsen välisiä suhteita eri sukupolvien ja aikakausienkin näkökulmista. Nuoren Leenan suhde äitiinsä on vahva ja ikävän myötä vain raastavampi. Suhde omaa poikaa kohtaan puolestaan joutuu koetukselle pojan oman aviokriisin myötä. Lastenlapset taas kamppailevat omassa suhteessaan uudenlaisten kiperien kysymysten kanssa.

”’Yrittäisit olla vähän kiinnostavampi.’ Ei Olli sitä sen kummemmalla äänellä ollut sanonut kuin mitään muutakaan, mistä jälkikäteen vannoi, ettei ollut tarkoittanut; hän kun tuli väsyneenä sanoneeksi niin paljon. Suurimman osan moitteista Tarja itsekin allekirjoitti: olisi voinut kerätä lelut lattialta ennen kuin Olli tuli töistä, olisi voinut laittaa lapsille kasetin pyörimään, että Olli saisi edes pyhänä nukkua. Voisi vaihtaa puseron kun olkapää lemuaa oksennukselta. Mutta: yrittäisit olla kiinnostavampi.”

Hassisen kerronnassa ja tarinassa ei ole mitään kovin ihmeellistä tai ylimääräistä. Rakkauden eri muotojen ja vivahteiden kuvaajana hän tekee vahvan tasaista jälkeä.

Pirjo Hassinen: Parit
2018, Otava
299s.
Kansi: Tuuli Juusela

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s