Pirkko Soininen: Ellen

Luin vastikään taiteilija Helene Schjerfbeckin elämästä kertovan, Mila Teräksen Jäljet-romaanin. Pirkko Soinisen Ellen on fiktiivinen päiväkirja puolestaan taiteilija Ellen Thesleffistä. Se sijoittuu Italian Firenzeen, jossa taiteilija asui 1800-ja 1900-lukujen taitoskohteessa useita vuosikymmeniä.

Ellen-kansikuva

Firenzessä Thesleff elää vapaan ja työhönsä intohimoisesti suhtautuvan taiteilijan elämää. Taiteilijan rakkaus kaupunkia kohtaan paistaa (fiktiivisissä) päiväkirjamerkinnöissä läpi. Italia tuntuu olevan loputon taiteellisen mielikuvituksen lähde ja paljon sieltä hän ammentaa myös työhönsä.

Onneksi on Firenze. Täällä teatraalisuus, omintakeisuus ja boheemius ovat hyveitä. Mitä kummallisempi, sen parempi – siksi tunnen oloni niin kotoisaksi.”

Italiassa Ellen tutustuu koko joukkoon kulttuurivaikuttajia. Mukana matkoilla ovat välillä myös Ellenin perheenjäsenet. Erityisesti siskot Gerda ja Thyra ovat Ellenille tärkeitä. Välillä hän piipahtaa myös Suomessa. Hän seurustelee myös merkittävien aikalaistaiteilijoiden kanssa; Hugo Simbergin kanssa hän käy päivällisellä ja Helene Schjerfbeckin kanssa tekee myös töitä yhdessä. Niin ikään merkittäväksi muodostuu suhde englantilaiseen taiteilijaan Gordon Craigiin, johon Ellen on rakastunut.

Vain yksi sana: Kandinsky. Näin Phalanx-ryhmän ja hänen näyttelynsä Münchenissä kesällä, eikä mikään ole sen jälkeen ollut ennallaan. Minä olinkin jo tukehtua tähän värittömyyteen. Kandinsky on täysin originelli, aivan omaa luokkaansa, hänellä on vain värit, värit, värit.”

Päiväkirjamerkinnöt keskittyvät kuvaamaan paitsi Ellenin suhteita italialaisiin ja suomalaisiin taiteilijapiireihin ja omaan perheeseensä, ennen muuta taiteilijaelämään. Maalaaminen ja siihen liittyvät innostuksenpuuskat toistuvat eloisasti monissa merkinnöissä. Myös vahva feministinen vire ja taiteen merkityksen puolesta puhuminen jäävät mieleen. Soininen maalaa kuvaa vahvasta oman tien kulkijasta, joka kapinoi normeja ja odotuksia vastaan.

Eilen istuimme myöhäiseen Reininghausessa, ja mamma tenttasi minua. Ellen, miksi sinä haluat kapinoida? Onko pakko maalata taulu yhdellä värillä? Mamma hyvä, ei ole oleellista, millä värillä maalaan. Maalaanko yhdellä värillä vai kahdella. Oleellista on, että maalaan tunnetta.”

Sen tarkemmin Thesleffin todellista elämäkertaa tuntematta on helppoa uskoa Soinisen piirtämään henkilökuvaan särmikkäästi intohimolla työhönsä ja osaamiseensa uskovasta taiteilijasta.

Pirkko Soininen: Ellen
2018, WSOY
187s.
Kansi: Martti Ruokonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s