Marina Lewycka: Muu maa mansikka?

Marina Lewycka kuvaa romaaneissaan riemukkaasti ukrainalaisten siirtolaisten elämää Iso-Britanniassa. Tällä kertaa ollaan Kentissä ja mansikanpoimintabisneksen ytimessä.

Muu maa mansikka -kansikuva

Kansainvälisellä työmaalla uurastaa joukko eri lähtökohdista ja maista ponnistavia henkilöitä, kuten ukrainalaiset (mutta toisilleen ennestään tuntemattomat) Irina ja Andri, malawilainen Emanuel, puolalainen Tomasz ja kaksi nuorta kiinalaistyttöä. He kaikki ovat tulleet Iso-Britanniaan leveämmän tai makoisamman leivän perässä. Kullakin työntekijöistä on tarina, mutta yhteen heidät saattaa mansikkatila. Pian siirtotyöläiset kuitenkin huomaavat, että työpaikka ei aivan vastaa lupauksia. Kun sukset menevät työnantajan kanssa ristiin, työläiset lähtevät lipettiin, kukin hieman omassa porukassaan. Ongelmat eivät suinkaan tähän lopu vaan monen kohdalla seikkailu vasta alkaa.

Lewyckan tyyli on hulvaton, vauhdikas ja lämminhenkinen. Hänen kirjansa vilisevät mitä suurempia persoonallisuuksia ja liioiteltuja hahmoja. Maahanmuuttajuuden kipukohdat ja siirtotyöläisten huono asema ovat vakavia asioita mustan huumorin ja menevien toimintakohtausten ryydittämässä seikkailussa.

Kyllä, siitä asti kun ihminen ensi kertaa kohotti päänsä kotiluolan suuta korkeammalle tuijottaakseen taivaan tähtiä ja mietti kuinka mukavaa olisikaan saada yksi sellainen tähti yksinomaan omaan käyttöönsä, on ihmisen haaveena ollut saada toiset tekemään työtä puolestaan ja maksaa heille niin vähän kuin mahdollista.”

Lewycka tuo esille yhteiskuntakritiikkiä, mutta moralisoi silti maltilla. Maahanmuuttajiin kohdistuvaa eriarvoisuutta ja huonoa asemaa työmarkkinoilla hän tuo esille omintakeisella tyylillään.

Sillä niin kuin se älypää partakalle Karl Marx sanoi, kukaan ei pysty ikinä luomaan omaisuutta pelkästään omalla työllään vaan VIP-eliittirikkaaksi tullakseen on anastettava muiden työn tuloksia. Tätä haavetta tavoiteltaessa on vuosituhansien kuluessa sovellettu monia kekseliäitä inhimillisiä ratkaisuja orjuudesta, pakkotyöstä, merentakaisiin rangaistussiirtoloihin karkottamisesta, oppipoikasopimuksella teetetystä työstä, velkaorjuudesta ja rangaistussiirtoloista aina työvoiman ulkoistamiseen, työhön nollatuntisopimuksella ilman taattua työtuntimäärää, joustavaan työhön, lakko-oikeudesta luopumiseen, ylityöpakkoon, yksinyrittäjäksi pakottamiseen, työskentelyyyn vuokratyöfirmojen palveluksessa, julkisen sektorin toimintojen ulkoistamiseen, laittomaan maahanmuuttoon, yksityisen sektorin yrityksen toimintojen ulkoistamiseen – ja moniin muihin vastaaviin organisaatiorakennetta koskeviin maksimaalisiin jostavuusetuihin.”

Tarinaa kerrotaan vuorotellen eri henkilöiden näkökulmista. Onpa yhtenä kertojana myös koira, mikä tuo tarinaan oman omituisen lisänsä. Välillä turhan sekavaksi äityvä seikkailu ei kuulu mielestäni Lewyckan parhaisiin. Sen hillittömän ronski ja samaan aikaan empaattinen tapa tuoda esille epätasa-arvoa globaaleilla työmarkkinoilla on kuitenkin mieleenpainuva.

Marina Lewycka: Muu maa mansikka?
Two caravans
Suom. Vesa Suominen
2008, Sammakko
416s.
Kansi: Riikka Majanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s