Siri Hustvedt: Säihkyvä maailma

Siri Hustvedt lukeutuu älykkömäisimpiin ja sivistyneimpiin kirjailijoihin, joita olen lukenut. Hänen kirjoissaan on myös usein taustalla vahva feministinen äänenpaino.

Säihkyvä maailma -kansikuva

Säihkyvä maailma on kertomus taiteilija Harriet Burdenin arvoituksesta. Hustvedtin luoma taiteilijahahmo on taidemaailman vaikuttajan leski, joka ei itse ole saavuttanut taiteellaan mainetta. Saadakseen taidemaailman huomion itseensä ja toisaalta tutkiakseen sitä, miten taidekentällä huomiota jaetaan, hän ostaa kolme miestaiteilijaa esittämään omien taideteostensa tekijöitä ja järjestää spektaakkelimaisen näyttelyn. Kuka oikein on Harriet Burden? Kuka taidetta ja siihen liittyviä arvostuksia luo ja määrittelee? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan eri kertojien erilaisten tekstien kautta. Hustvedt on koostanut kertomuksensa kuvitteellisista haastatteluista, päiväkirjamerkinnöistä ja muistelmista. Tekstiä ryyditetään myös paikoin pitkilläkin alaviitteillä.

Kaikilla taiteenaloilla on selvä tendenssi mytologisoida kuolleet, millä tarkoitan sitä, että kehitellään suppea kertomus selittämään taiteilijan elämää ja teoksia.”

Hustvedtin tapa kirjoittaa tarinaa auki eri henkilöiden kertomana on hauska ja toimiva. Se myös alleviivaa sitä tietynlaista pseudonyymimaniaa, joka kirjassa nousee esiin yhtenä teemana. Toisaalta eri kertojissa on hieman vaikea pysyä perässä ja ajoittainen sekavuus vaivaa teosta.

Feminismiä ja toisaalta sukupuolirooleihin kohdistuvia odotuksia Hustvedt käsittelee monelta kantilta. Harrietin sukupuoli on häilyvä. Häntä kutsutaan lempinimellä Harry ja hänellä on oma monimutkainen suhteensa sukupuoleen. Feminismi tulee selkeimmin esille kysymyksessä siitä, miksi naistaiteilija häviää huomiossa miestaiteilijalle. Burdenin miestaiteilijoiden nimillä pystyttämä näyttely saa huomiota aivan eri lailla kuin hän ikinä on saanut omalla nimellään, vaikka teokset tietenkin ovat hänen. Hustvedt näyttää teoksellaan huomioivan, että myös taidemaailma on eri sukupuolille erilainen: naiset jäävät miestaiteilijoiden varjoon.

Itse asiassa hän ymmärsi oikein hyvin uskon ja itsepetoksen psykologiaa, ja jos rehellisiä ollaan, ne ovat usein yksi ja sama asia. Miten tolkuttomat, jopa mahdottomat ideat saavat valtaansa kokonaisia kansoja? Taidemaailma oli Harryn koelaboratorio – inhimillisen kanssakäymisen mikrokosmos – jossa kuhina ja huhut kirjaimellisesti vaikuttavat maalausten ja veistosten ilmiasuun. Mutta kukaan ei voi todistaa että yksi taideteos on tosiaan parempi kuin toinen tai että taidemarkkinoita pyöritetään enimmäkseen juuri noiden idioottimaisten mielipiteiden pohjalta. Kuten Harry minulle jatkuvasti osoitti, ei ole olemassa edes yleisesti hyväksyttyä taiteen määritelmää.”

Hustvedtin sivistyneisyys ja akateemisuus korostuu tässä teoksessa erityisesti. Hustvedt on syvällä taidemaailman ja oppineiden taidekriitikoiden maailmassa. Laaja taustatyö vastaa välillä kuin tutkimusta konsanaan, mutta itse en kokenut akateemisuutta rasitteena. Päinvastoin se mielestäni sopi teoksen tyyliin luontevasti. Viittaapa Hustvedt alaviitteissä myös itseensä, sekä myös erääseen suomalaiseen tiedehenkilö Pauli Pylkköön.

Romaani avasi kiinnostavalla tavalla taidemaailmaa ja erityisesti taidekritiikin maailmaa, herättäen paljon ajatuksia siitä, miten monet asiat vaikuttavat myös taiteen arvioijan katseeseen – kiinnostavia pohdintoja myös piskuiselle kirjabloggarille.

Hess:’Luullakseni hän halusi, ettei hänen ulostulonsa olisi pelkkä kepponen eikä myöskään pelkkä ilmaus naisten ideologisesta asemasta taidemaailmassa. Hän halusi kaikkien ymmärtävän, miten monimutkaista havainnointi on, ettei ole olemassa mitään objektiivista tapaa katsoa.’”

Siri Hustvedt: Säihkyvä maailma
The Blazing World
Suom. Kristiina Rikman
2014, Otava
426s.
Kansi: ei mainittu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s