Anna-Kaisa Linna-aho: Paperijoutsen

Jatkosota ja pieni suomalainen kylä toimivat näyttämöinä Anna-Kaisa Linna-ahon esikoisromaanille. Nuori helsinkiläistyttö Lydia muuttaa maalle sukulaisten luo. Vahvaluontoinen täti Gunhild on tottunut määräämään kaapin paikan, mutta ei tule toimeen miniäkokelaansa Annan kanssa. Anna ja Lydia puolestaan päätyvät asumaan yhteen ja ystävystyvät. Kun Gunhildin rintamalla palvelevat pojat tulevat kotiin lomille  liikahtavat myös suhteet nuorten kesken. Lydian ja Annan ohella keskeisiksi henkilöiksi tarinassa tulevat Gunhildin poika Ilmari ja rintamalta paennut Kyösti.

Paperijoutsen-kansikuva

Anna oli haltioissaan. Kaikki outoudet ja eriparisuudet saivat selityksensä. Voimakkaat käsivarret, joiden liikkeissä oli erikoista sulokkuutta, ääni, joka oli matala mutta samalla kirkas. Vartalo, kasvot, eleet: ne kaikki olivat oikeastaan siltä väliltä, kun asiaa ajatteli. ’Sinä olet ihme’, hän sanoi.”

Linna-aho kuvaa uskottavasti 1940-luvun pikkukyläelämää. Pula-aika ja kaipaus rintamalle lähteneiden perään raastavat. Sodasta palaavat miehet eivät puolestaan ole entisellään, vaan taistelut ovat jättäneet heihin jälkensä, jotka ilmenet esimerkiksi ahdistuksena ja alkoholismina. Samalla kotona ei auta muu kuin selvitä jokapäiväisestä elämästä. Arki kotirintamalla onkin romaanissa keskeisessä asemassa. Se ei sinänsä ole uusi aihe – samaa, erityisesti naisten arkista näkökulmaa sotaan ovat omissa romaaneissaan tuoneet esille esimerkiksi Heidi Köngäs ja Sirpa Kähkönen.

Linna-aho kuitenkin liikauttaa perinteisiä sukupuoliroolia ja -asetelmia sekä onnistuu yllättämään juonenkäänteillä ja tapahtumilla.

Kyöstistä päätettiin tehdä mies, koska maailmassa ei sopinut olla millainen lystää. Lapsi tarvitsi nimen ja nimen kanssa yhteensopivat vaatteet ja lelut, ihmisen rooleista piti valita toinen ja pysyä siinä.”

Romaanin ytimessä on käsitys siitä, mitä ihminen voi olla ja mikä on hyväksyttyä missäkin yhteisössä. Aikakauden ja toisaalta tiukan sotatilanteen muodostamat raamit osoittautuvat ahtaiksi monille nuorille ihmisille.

Ainahan niitä luonnonoikkuja syntyi. Lehdessäkin oli ollut juttuja kaksipäisestä vasikasta. Mutta se oli vähän talosta tai kylästä kiinni, miten sellaisiin tapauksiin suhtauduttiin. Se, mikä oli toisille ihme, oli toisille häpeä, ja pikku hiljaa Kyösti alkoi tajuta, että mitä häneen tuli, heidän talossaan alettiin kallistua ihmeen puolelta häpeän puolelle.”

Linna-ahon romaanin kehikkona on sota-ajan Suomi, mutta sodan sijaan tarinan ytimessä ovat kuitenkin yksittäiset ihmiset ja ihmisten väliset suhteet.

Osallistun kirjalla Helmet2020-lukuhaasteeseen #37 (ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa).

Anna-Kaisa Linna-aho: Paperijoutsen
2019, Otava
316s.
Kansi: Maria Holzer / Helsingin kaupunginmuseo / Wellcome Collection

Yksi kommentti artikkeliin ”Anna-Kaisa Linna-aho: Paperijoutsen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s