Tommi Liimatta: Jeppis

Jeppis-kansikuva

Aiemmin myös musiikistaan ja erityisesti Absoluuttinen nollapiste -yhtyeestä tunnetuksi tullut Tommi Liimatta on viime vuosina keskittynyt ennen muuta kirjailijan työhön. Iso osa tuota uraa on Liimatan omaan lapsuuteen perustuva Jeppis-sarja. Sarjan ensimmäinen osa keskittyy Pietarsaaressa syntyneen Tommi-pojan lapsuuteen 1980-luvulla. Liimatan teos kertoo pojan kasvutarinaa nuorena koulupoikana, keskittyen erityisesti pojan perheeseen, kaverisuhteisiin, musiikilliseen heräämiseen ja ylipäätään populaarikulttuuriin tutustumiseen. Liimatta hyödyntää kirjassaan omia lapsuusmuistojaan, vaikka tapahtumien todellinen suhde tosielämään jätetään avoimeksi.

Kun TV-kuuluttaja puoli kahdeksalta juonsi Ritari Ässän sisään, istuin valmiiksi lattiatyynyllä. Tunnusmusiikin käynnistyessä väänsin äänet täysille. Laite tärisi ja selässäni värisi, kun KITT lähestyi punertavassa autiomaassa. Tunsin sähköpölyn ritinän kuvaputken pinnalla.”

Mitään kovin ihmeellisiä tai erikoisia tapahtumia lapsuuteen tai kirjan juoneen ei liity, vaan kuvaus on vahvasti kiinni ihan tavallisessa arjessa. Näkökulma on kuitenkin koko ajan nuoren pojan ja tämän ajatusmaailman, mikä tekee siitä uskottavan kasvutarinan.

Populaarikulttuurilla on vahva roolinsa tarinassa. Vuosien saatossa pojan musiikkimaku muuttuu ja lapsuuden eri vaiheet heijastuvat myös makuun. Bändit, kuten Kiss, tekevät nuoreen Tommiin suuren vaikutuksen ja suorastaan räjäyttävät tämän tajunnan: tällaistakin voi musiikki olla!

Juonenkäänteiden vähyys ja hivenen selostavakin tapa kuvata nuoren pojan elämää on juuri sellaisena vahva, mutta silti hivenen puuduttava kertomus. Sen viehättävyys piilee tavassa kuvata lapsen elämää aidontuntuisesti ja anteeksipyytelemättä lapsen näkökulmasta. Se fokusoituu juuri siihen kohtaan, kun vanhemmista riippuvaisin lapsuus alkaa olla takanapäin ja nuori alkaa löytämään jotain omaa, kuten musiikkia, ystävyyssuhteita, kiinnostuksenkohteita.

Nuorelle Tommille jengiin kuulumisen tunne on tärkeää ja sosiaalisten suhteiden haparoiva rakentaminen kuvataan tarinassa myös liikuttavasti. Liimatta on erittäin taitava sanankäyttäjä, mikä tulee esille erityisesti hänen kirjoittamassaan musiikissa. Jeppiksessä kieli on niin ikään sujuvaa ja nokkelaa.

Opettaja oli kysynyt uskontotunnilla: eikö ollutkin ihmeellistä ettemme syntyneet vaikkapa linnuiksi tai leppäkertuiksi, vaan synnyimmekin ihmisiksi? Minä olin harmitellut etten syntynyt Helsinkiin, vaikka joutuisinkin pitämään hrvitakin selässä pellinpalaa, koska lastenkin puukkotappelut olivat siellä arkipäivää.”

Nuoren pojan kasvukertomuksen rinnalla se tarjoaa myös ajankuvaa, kuten vaikkapa mieleenpainuvan, amerikkalaisen Challenger-avaruussukkulan nousun ja tuhon. Kirja tarjoaakinvarmasti varsinkin 1980-luvulla kasvaneille pureksittavaa nostalgiannälkään.

Suljin oven ja ryhdyimme lueskelemaan viime kuukausien Suosikkien Bees & Honey p
alstaa, jossa pahinta pelkäävät nuoret paljastivat salaisuutensa lääketieteen lisensiaatti Erkki-Pekka J. Helteelle. Miten Erkki-Pekan lapset kestivät häpeään kuolematta sen että isä oli seksiläkru?”


Kaiken kaikkiaan runsas tarina suorastaan pursuilee yksityiskohtia ja niin perisuomalaisia elementtejä kuin kansainvälisiä tuulahduksiakin 1980-luvulta, mikä lienee vaatinut kirjailijalta myös ison määrän taustatyötä – tai erinomaisen muistin.

Osallistun kirjalla Helmet2021-lukuhaasteeseen #4 (joku kertoo kirjassa omista muistoistaan).

Tommi Liimatta: Jeppis
2014, Otava
496s.
Kansi: ei mainittu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s