Mohsin Hamid: Exit west

Nadia ja Saeed ovat nuori pariskunta, jotka rakastuvat ja elävät normaalia tuoreen pariskunnan elämää nimeämättömässä Lähi-idän kaupungissa. Kun kaupungissa syttyy sota, nuoripari pakenee kirjan nimen mukaisesti länteen ja päätyy loppujen lopuksi moniinkin eri paikkoihin ja mantereille, mutta erityisesti Eurooppaan ja siellä Lontooseen. Pakomatkalla ja uuden elämän aloittamisen lomassa seurataan Nadian ja Saeedin parisuhteen kehittymistä, joka etenee normaaleja ratojaan: epävarmuuksien ja ihastusten kautta järjen ja tunteiden välisiin kamppailuihin.

Ihmisten suhde ikkunoihin kaupungissa muuttui. Ikkuna oli se rajapinta, jonka kautta kuolema kaikkein todennäköisimmin tulisi. Ikkunat eivät kyenneet pysäyttämään pienintäkään luotia, ja jokainen kohta sisällä josta näkyi ulos saattoi saada osuman ristitulessa.”

Pakistanilaissyntyisen Hamidin romaanin keskeisenä teemana on siirtolaisuus (tai pakolaisuus) ja sen vaikutukset ihmisen identitettiin. Pakolaisuuden teemaan kytkeytyy toisaalta lähdön taustalla olevat syyt, toisaalta uuteen ympäristöön sopeutuminen ja uuden maan vastaanotto. Hamid kuvaa tätä kaikkea kuitenkin hyvin arkisella tasolla ja katse päähenkilöihin luotuna. Päähenkilöt ovat niin ikään hyvin tavallinen nuoripari, vaikka heidän keskinäiset eronsa nousevatkin esille, varsinkin siinä, miten he suhtautuvat pakolaisen elämään. Molemmat ovat uskonnollisesti pikemminkin moderneja kuin vanhoillisia (pariskunnan elämään kuuluu esimerkiksi huumekokeiluja ja molemmat käyvät töissä), kipuilee Saeed enemmän uskonnollisten juuriensa kanssa.

”’Jos sinä et kerran rukoile’, hän sanoi ääntään hiljentäen, ’miksi sitten tuo asu?’ He istuivat ikkunan vieressä pienessä kahden hengen pöydässä, ja ruuhkaliikenne takerteli kadulla heidän alapuolellaan. Molempien puhelimet olivat alassuin pöydällä heidän välissään kuin kahden rikollisen aseet liikeneuvottelussa. Nadia hymyili. Hän siemaisi teetä. Sitten hän jätti kupin peittämään kasvojensa alaosaa ja sanoi: ’Etteivät miehet rupea käpälöimään.’”

Hamidin kirjassa avataan jatkuvasti ovia uusiin maailmoihin, sekä konkreettisesti että symbolisesti.

Sodan ja väkivaltaisuuksien kuvaus on lähes runollista ja silti arkista, vaikka itse todellisuus on tietenkin järkyttävää. Sota alkaa ulkonaliikkumiskiellolla.

Sota Saeedin ja Nadian kotilkaupungissa osoittautui hyvin intiimiksi kokemukseksi, sillä taistelun osapuolet olivat hyvin lähellä toisiaan ja etulinjat kulkivat kaduilla joita pitkin mentiin yleensä töihin, kaduilla joiden varrella asui tädin paras ystävätär tai sijaitsi siskon koulu tai kauppa josta käytiin ostamassa tupakkaa. Saeedin äiti oli tunnistavinaan entisen oppilaansa avolava-autossa konekiväärin takana. Hän oli katsonut miestä ja tämä oli katsonut häntä eikä ollut kääntynyt ampumaan häntä, joten hän uskoi arvanneensa oikein, vaikka Saeedin isä sanoikin ettei sen tarvinnut merkitä muuta kuin että hän oli nähnyt miehen, joka halusi ampua johonkin toiseen suuntaan.”

Uuden elämän ja Saeedin ja Nadian ”tavallisen” suhteen kuvaukset tekevät tästä sotaromaanista omanlaisensa, modernintuntuisen lukukokemuksen.

Osallistun kirjalla Helmet 2022 -lukuhaasteeseen #25 (kirjan nimessä on ilmansuunta).

Mohsin Hamid: Exit west
Suom. Juhani Lindholm
2018, Otava
182s.
Kansi: Arcangel Images & Getty Images

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s