Laura Lähteenmäki: Sitten alkoi sade

Paula on keski-iän ylittänyt nainen, joka työskentelee terapeuttina ja kuuntelee työkseen muiden huolia. Niitä hänellä riittää silti omassakin elämässään: välit tyttäreen, Elinaan, ovat viilenneet, ei vähiten tyttären avioeron vuoksi. Miksi Elina on halunnut erota unelmavävy Kasperista, sitä ei Paula pysty ymmärtämään. Kasperista kun on tullut kuin oma poika Paulalle. Lisäksi Paulan puoliso Lasse on vastikään kuollut ja välit parhaaseen ystävään, Eevaan, ovat niin ikään menneet poikki. Paula tuntuu menettäneen otteen monesta elämänsä tärkeimmistä ihmisistä.

Teoksen toisessa tarinalinjassa seurataan afrikkalaista Ojó-nimistä nuorta naista, joka on joutunut pakenemaan huonoja olosuhteitaan yksin kotimaastaan. Hän päätyy paperittomana siirtolaisena Espanjaan turistikaupunkiin, jossa hän tutustuu niin ikään oman elämänsä vaikeuksia paenneeseen rouvaan, joka päätyy majoittamaan hänet. Ojó asuu keski-ikäisen suomalaisen, alkoholisoituneen naisen luona, jonka kanssa hänellä on eräänlainen suojattisuhde. Samalla hän suree menetettyä perhettään ja kotiaan.

Laura Lähteenmäen romaanin päähenkilöt ovat naisia tarinoineen ja menneisyyksineen. Tarinaa kerrotaan vuorotellen eri keskushenkilöiden äänillä. Vaikka tarinalinjat Afrikassa ja Suomessa ovat varsin erilaiset, niillä on tietenkin yhteys, joka jääköön tässä paljastamatta. Silti kaksi eri todellisuutta ovat keskenään kovin erilaiset. Juonen seuraaminen kahdessa eri maailmassa ei kuitenkaan sinällään ole millään tavalla vaikeaa, Lähteenmäki nivoo kerrontaa vaivattomasti yhteen rinnakkainkin.

Vaikka kertojanääni vaihtelee, vahvimmillaan se on Paulan tarinassa. Paulasta piirtyy esiin monella tapaa perinteisen, itsenäisen suomalaisnaisen kuva, mutta ehkä Paula pääsee kertojista eniten perustelemaan ajatuksiaan ja motiiveitaan. Hänen kipuilunsa vaikean äiti-tytär-suhteen, menetettyjen suhteiden ja katkeruuden kanssa on kuvattu uskottavasti. Paula potee luopumisen ja uusien elämänvaiheiden hyväksymisen tuskaa. Kun langat eivät ole omissa käsissä, niistä on vaikeampi pitää kiinni. Samastuttavia tuntemuksia monelle.

Rinnalla kulkevan Ojón tarina olisi kiehtovampi, mutta hänen kerronnassaan ei yhtä syvälle päästä, vaikka sinällään tematiikka – luopumisen, muutosten ja tulevaisuudenpelkojen aihiot – periaatteessa samoja ovatkin. Toisaalta, on syytä alleviivata, että nämä samat sanat ovat kahdessa eri todellisuudessa helposti hyvin kaukana toisistaan.

Lähteenmäen kerronta on vahvasti kiinni luonnossa ja vuodenaikojen vaihteluissa, jotka osaltaan toimivat metaforana muutoksille.

Omenapuut ovat jo pudottaneet lehdet. Jos Paula odottaa vielä muutaman päivän, lehdet litistyvät tasaruskeaksi, tiiviiksi matoksi, jonka voi kieräyttää haravalla kottikärryyn ja puskea kärryllä pellon yli metsään. Mitä pidempään hän odottaa, sitä tiukempaan lehdet painuvat ja sitä helpompaa niiden siirtely on. Mutta jos odottaa liian pitkään, tulevat ensimmäiset yöpakkaset, jotka jäädyttävät pihan. Silloin jäisiä lehtiä ei saa enää haravalla irti vaan lehtikasa nousee raskaana laattana, joka raapii käsiä.”

Lähteenmäen teoksen kahden eri tarinan yhteensopivuus on välillä haastavaa, selkeistä linkityksistä huolimatta, mutta ansiokasta se on erityisesti kuvatessaan tärkeiden ihmissuhteiden muodostumista, muuttumista ja siinä sivussa ihmisen kasvua itsensä kanssa – millä mantereella hyvänsä.

Osallistun kirjalla Helmet 2022 -lukuhaasteeseen #7 (kirja kertoo ystävyydestä).

Laura Lähteenmäki: Sitten alkoi sade
2020, WSOY
317s.
Kansi: Anna Makkonen / Shutterstock

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s