Haruki Murakami: Norwegian wood

Japanilaisen Haruki Murakamin Norwegian wood -romaani on saanut nimensä samannimisestä Beatles-yhtyeen kappaleesta, joka sattuu olemaan romaanin päähenkilön, Toru Watanaben lempikappale. Se tuo hänelle mieleen hänen ensirakkautensa.

Kuultuaan kappaleen lentokoneessa, Toru sukeltaa menneisyyteen, 18 vuoden taakse muistoihin, joissa tutustutaan myös tähän ensirakkauteen, Naokoon. Kappale oli myös Naokon, Torun nuoruuden parhaan ystävän, Kizukin, tyttöystävän lempikappale. Takaumassa solahdetaan 1960-luvun opiskelijaelämään, opintojen pänttäyksineen, orastavine ihmissuhteineen, seksiseikkailuineen ja juhlineen. Naokolle ja Kizukille kertoja on yhteys ulkomaailmaan. Naokon lisäksi tavataan toinen tyttö, Midori, joka kietoutuu omalla tavallaan ystävysten elämään.

Niin kuin jokaisella on oma yksilöllinen tapansa kävellä, jokaisella on myös oma yksilöllinen tapansa ajatella ja tuntea ja tarkastella maailmaa. Vaikka tapojaan haluaisi muuttaa, se ei onnistu yhdessä yössä, ja jos yrittää kiireellä ratkaista yhden ongelman, jokin toinen juttu voi mennä vinoon.”

Murakami tunnetaan mielikuvituksentäyteisistä, maagisella realismilla leikittelevistä tarinoistaan. Tällä kertaa kerronta on realistisempaa ja romaani kuin perinteinen nuoruuden romanttinen nuorten kasvukertomus. Rakkautta ja seksiä ei tarinasta puutu, mutta niiden kuvaus on Murakamille tuttuun tapaan lakonista ja toteavaa.

”’Kuuntele tarkkaan, Watanabe’, Midori sanoi osoittaen minua sormella. ’Varoitan sinua. Minuun on kertynyt surua koko kuukauden edestä ja se voi purkautua milloin tahansa. Ole siis tarkkana, mitä sanot minulle. Jos tuollainen puhe vielä jatkuu, hukutan tämän paikan kyyneliin. Jos itku kerran alkaa, se ei lopu koko iltana.’”

Rakkauskertomuksen ohella romaani sisältää myös traagisia ja surumielisiä kohtaloita, mutta kokonaisuutena kerronta on niin tasapaksua, että siitä on vaikea löytää sielukkaampia sävyjä. Norwegian wood on ehkä helpointa Murakamia, jos romaanilta sellaista toivoo, mutta samalla myös tylsemmän puolelle kallistuvaa.

Osallistun kirjalla Helmet 2022 -lukuhaasteeseen #42 (kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä).

Haruki Murakami: Norwegian wood
Suom. Aleksi Milonoff
2012 (1987), Tammi
426s.
Kansi: Markko Taina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s