Doris Lessing: Hyviin naimisiin

Doris Lessingin Parempien ihmisten lapset aloitti Väkivallan lapset -nimisen, Etelä-Rhodesiaan, nykyiseen Zimbabween, sijoittuvan kirjasarjan. Sen toinen osa on nimeltään Hyviin naimisiin. Jatko-osa seuraa MarthaQuest -nimisen nuoren naisen elämää 1940-50-luvulla. Martha on tavannut Douglas-nimisen miehen ja päätyy tämän kanssa naimisiin. Rakkaus ei ole mitenkään palavaa, mutta – romaanin nimen mukaisesti – Marthaa ajaa avioliittoon pikemminkin ajatus naimisiinmenon velvollisuudesta. Naisen on mentävä ”hyviin naimisiin”, kuten ajalle oli tyypillistä.

Velvollisuudet ja odotukset naisena elämisestä ovatkin (myös) tämän romaanin kantava teema. Martha tuntuu jatkuvasti kamppailevan vapauden ja vastuullisten perhearvojen ristipaineessa. Häntä kutsuu enemmän vapaus, mutta odotukset ja perhearvot meinaavat viedä voiton. Kuvaavaa on, että Martha on helpottunut saadessaan tietää, ettei olekaan raskaana, vaikka niin luuli.

Myöhemmin Martha tulee raskaaksi ja haluaisi abortin, muttei sitä saa – vahva naisen elämää ja itsemääräämisoikeutta kuvastava teema tämäkin. Tätä kahtalaista roolia, toisaalta velvollisuutta naisen ja äidin rooliin mukautumiseen, ja toisaalta sisimmässä voimakkaasti pauhaava vapaudenkaipuuta, Lessing kuvaa romaanissa hienosti.

Martha tunsi olevansa jakautunut kahtia. Toinen puoli hänestä oli vajonnut tämän olennon kehittymiseen, kauhistuttavan hitaaseen, pelottavan väistämättömään prosessiin, jota hän ei voinut muuttaa eikä nopeuttaa ja joka veti häntä takaisin luomisen persoonattomien sokeiden voimien maailmaan. Toisella puolellaan hän tarkkaili sitä; hänen mielensä oli kuin majakka, joka huolestuneena valvoi, ettei häntä, vapaata henkeä, saatettaisi osalliseksi tähän tapahtumaan, ja samalla hän haaveili kaikesta siitä jännittävästä toiminnasta, joka alkaisi sitten kun hänet olisi vapautettu.”

Martha saa tyttären, Carolinen, mutta samaan aikaan avioliitto Douglasin kanssa menee kokoajan huonompaan suuntaan. Mies on mustasukkainen ja väkivaltaisuuteen taipuvainen.

Jonkinlaisen vastauksen itsenäisyyden ja vapauden kaipuuseensa Martha saa perhe-elämän ulkopuolelta. William-niminen mies houkuttelee hänet mukaan politiikkaan. Rhodesiassa eletään kommunistisen liikehdinnän aikakautta ja Martha alkaa pikkuhiljaa löytää mielekästä tekemistä ja kiinnostavaa ajatustenvaihtoa puolueen parista – siis sisältöä elämäänsä, jossa äitiys ja vaimona oleminen eivät sitä hänelle riittävästi suo.

Lessingin verkkainen kirjoitustyyli ei ole itselleni mieluisin ja paikoitellen myös Marthan tarina tuntuu jauhavan samoja teemoja kohtalaisen pitkäpiimäisesti. Silti juuri se jännite, joka Marthan omien haaveiden ja vaistojen sekä todellisuuden ja ympäristön luomien paineiden välille muodostuu, pitää yllä kiinnostavuutta. Siksi myös viisiosaisen sarjan loput osat päätynevät lukulistalleni.

Doris Lessing: Hyviin naimisiin
A proper marriage
Suom. Heidi Järvenpää
1979 (1964), Otava
445s.
Kansi: Jan Cervin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s