
Ritva Hellstenin kirja kertoo hänen omasta siskostaan, kirjailija Raija Siekkisestä, joka menehtyi 2000-luvun alussa vain viisikymppisenä, kun hänen kotonaan syttyy tulipalo. Hellsten luotaa siskonsa elämää, uraa ja viimeisiä vuosia läheltä mutta kuitenkin sivullisena.
Keskiössä molempien siskosten elämässä on ollut lapsuudenperhe, jossa on aikanaan ollut pikemminkin ahdistava kuin lämminhenkinen tunnelma. Niinpä myös Raijalla ja tämän siskoilla on ollut kiire omaan elämään. Välillä romaanissa ollaankin lapsuudenmaisemissa ja muistoissa, välillä Raijan aikuiselämässä ja esimerkiksi Italian reissuilla.
Elämässään Raija kohtaa monenlaisia vastoinkäymisiä ja sydänsuruja, joita hän purkaa ennen muuta kirjoittamalla, joka hänelle intohimo. Kirjoittamisen palo on vahva, mutta päällimmäisenä romaanista jää mieleen Raijan jatkuva itsensä kyseenalaistaminen ja epävarmuus sekä Raijan suhde omaan taiteilijuuteensa. Kun hänen romaanistaan ei ole arvosteluja lehdissä, se on myös tunnustusta saaneelle taiteilijalle kova paikka. Raijan taiteilijuuden kuvaus onkin pitkälti tasapainoilua epävarmuuden ja vahvan osaamisen ja intohimon välillä. Raijalla on myös ongelmia alkoholin kanssa, mikä varsinkin iän myötä tuntuu syvenevän.
Ritva Hellsten kirjoittaa todellisesta henkilöstä ja vieläpä lähisukulaisuudestaan. Romaani on fiktiota, mutta tasapainoilee toki todellisuuden ja keksityn välimaastossa. Hellsten onnistuu kuitenkin ainakin jättämään sen vaikutelman, että pitää aiheeseensa riittävän etäisyyden. Romaani piirtää esiin rehellisen ja hieman surumielisen taiteilijatarinan ja saa pohtimaan myös taiteilijuuden arvostuksen ja tunnustuksen merkityksen teemoja.
Ritva Hellsten: Raija
2020, Aviador
Jonna Nisu
263s.
Kansi: ei mainittu