Rehab on englanninkielinen sana, joka tarkoittaa ainakin kuntoutumista – erityisesti alkoholismista – tai kuntoutusklinikkaa. Laura Gustafssonin omintakeisessa romaanissa ei kuitenkaan toivuta alkoholismista vaan toisenlaisesta riippuvuudesta, nimittäin kulutushysteriasta, tavarariippuvuudesta.
”Olen pettynyt siihen, millaisia kaupungeista tuli. Keskusta on varattu toimistoille, kaupallisille tiloille ja logistiikalle. Joka paikassa varjo, joka paikassa tuulee. Vartijoita häätämässä kerjäläisiä ja kodittomia. Ihmiset kokoontuvat keskustoihin hankkimaan ja kuluttamaan rahaa, mutta palaavat muualle, sillä asunnot ovat kadonneet eikä rakkaudesta, kun kuluttaja-työläiset on ollut pakko sulloa johonkin.”
Romaanissa sen päähenkilö, nainen nimeltä Santa Maria, ahdistuu tavarapaljoudestaan ja sytyttää hetken mielijohteesta kotinsa palamaan. Tulipalo leviää ja tuhoaa myös muiden koteja. Samalla se ajaa naapuruston asukkaita pois kotoa rakentamaan elämäänsä alusta, ilman tulipalon tuhoamaa tavararöykkiötä. Santa Maria ryhtyy johdattamaan uudisasukkaita uuteen tavarattomuudelle perustuvaan kommuuniin, Taivastalo-nimiseen tornitaloon. Miten uudenlaisen tavarattoman elämäntavan käy? Pystyvätkö ihmiset sellaiseen?
Santa Marian lisäksi kirjan näkökulmina ovat Santa Marian tytär Kolumbus sekä Taivastalon siivoojaa. Gustafssonin kieli on kaikkea muuta kuin konservatiivista ja kerrontakin poukkoilee pitelemättömästi sinne tänne. Kieli on runsasta ja sivaltavaa. Kulutuskritiikki Gustafssonin kirjassa ei ole niinkään paasaavaa vaan pistävää. Gustafssonilla on aivan omanlaisensa tyyli ja kieli, mikä näkyy ja kuuluu kirjassa hienosti.
Laura Gustafsson: Rehab
2020, Into
272s.
Kansi: Aiju Salminen / Tiia Javanainen
Sivumerkkejä 