
Hanna-Riikka Kuisman romaani seuraa kivusta kärsivää Mariaa, joka ei poistu edes kotoaan kivun vuoksi. Hän turruttaan kipujaan erinäisin lääkecoctailein. Hän nousee sängystäkin vain silloin, kun Luukas tulee kylään.
Luukas on naimisissa oleva mainosmies, johon Maria on rakastunut. Luukaksella on vaimo, Lyydia, joka takertuu mieheensä viimeisillä voimillaan. Johannes puolestaan on alkoholisti ja Elisabet tämän dementoitunut äiti. Näiden viiden henkilön kohtalot kietouvat toisiinsa yllättävillä tavoilla ja koko romaanin päänäytöspaikkana toimii Marian koti.
”Migreeni, epilepsia, tourette, aivoinfarkti, Shy-Dragerin oireyhtymä, hepaattinen enkefalopatia, hysteria, konversiohäiriä, psykoosi, bipolaarisuus, essentiaalinen vapina, yliannostus, strobovalo-oksennus, subakuutti skerosoiva panenkefaliitti, salamamyrsky, säkenöintiä, kipu kipu kipu, kaikki särkyy ja putoaa sinne missä yhdenkään ihmisen ei tulisi käydä kertaa enempää, ei enää mitään väliä mikä, kolmoishermosärky, fibromyalgia, myasthenia gravis, gravitaatiohäiriö, Hortonin syndrooma, serotoniinioireyhtymä, aivokasvain, multippeliskleroosi, parkinsonismus idiopathicus, tanssitauti, ALS, ABC kissa kävelee, vaan ei ilman opiaatteja.”
Kuisma veistelee tarkkanäköistä mutta vähäeleisille elementeille rakennettua ihmissuhderakennelmaa, jossa kivulla on suuri rooli. Kerronta on kovaa ja ruumiillista, kivun voi riveiltä melkein aistia. Kuisma viljelee myös mustaa huumoria joukkoon.
”Luukas ajaa kotiin väsyneenä ja mietteliäänä. Onneksi ihmiset tietävät paniikkihäiriön Sopranosista, sen ettei kyseessä ole mikään ämmien tauti.”
Päällimmäiseksi mieleen jää kaikkien henkilöhahmojen kipuisuus ja tukeutuminen kivun hetkellä toisiin ihmisiin.
Hanna-Riikka Kuisma: Valkoinen valo
2013, Like
264s.
Kansi: ei mainittu