Jhumpa Lahiri: Missä milloinkin

Intialaisia sukujuuria omaavan Jhumpa Lahirin tarinat ovat usein sijoittuneet juuri näille juurille, intialaisyhteisöihin joko lähtömaassa tai siirtolaisten elämän näkökulmista. Lahirin uusin Missä milloinkin poikkeaa monella tapaa hänen aiemmista romaaneistaan. Ensinnäkin teoksen kertojanääni on hyvin erilainen. Siinä missä Lahiri usein kuvaa kokonaisia sukuja tai vähintäänkin laajaa henkilökavalkadia, on tässä tarinassa päähenkilönä vain yksi, noin nelikymppinen nainen. … Jatka artikkeliin Jhumpa Lahiri: Missä milloinkin

Emma Kantanen: Nimi jolla kutsutaan öisin

Suomalaisen pelialalla työskentelevän naisen sukellus kiinalaiseen pelimaailmaan ja Pekingin salamyhkäisiin lesbo-undergroundpiireihin ei äkkiseltään kuulosta ihan kaikista tavallisimmalta tarinalta, mikä kasvattikin mielenkiintoani tarttua tähän esikoisteokseen. Emma Kantasen omakohtaisiin kokemuksiin perustuva romaani on raikkaasti kirjoitettu tarina, joka vetäisee mukaansa ensisivuilta lähtien. Kirjassa kertoja, Suomessa Roviolla työskentelevä peligraafikko headhuntataan kiinalaiseen pelifirmaan. Kertoja tarttuu työtarjoukseen, joka jännittää mutta josta … Jatka artikkeliin Emma Kantanen: Nimi jolla kutsutaan öisin

Melinda Nadj Abonji: Kyyhkysten lähtö

Maahanmuuttajaperheen elämää Sveitsissä, muistoja entisestä Jugoslaviasta, Serbian alueen unkarilaisvähemmistön yhteisöstä Vojvodinasta. Tässä lähtökohdat Melinda Nadj Abonjin romaanille Kyyhkysten lähtö. Kocsisin perheen tarinassa yhdistyvät sekä uuteen maahan ja sen yhteiskuntaan sopeutumisen haasteet että kaipuu entiseen kotimaahan ja huoli sinne jääneistä sukulaisista. Tarina kerrotaan erityisesti perheen tyttären, Ildikón, näkökulmasta. Jugoslaviassa perheen isä Miklós on katkera maan poliittisesta … Jatka artikkeliin Melinda Nadj Abonji: Kyyhkysten lähtö

Jhumpa Lahiri: Kaima

Kaima kertoo Yhdysvaltoihin muuttaneen intialaispariskunnan, äiti Ashiman ja isä Ashoken, sekä näiden lasten Gogol ja Sonia Gangulin tarinan. Se on tarina siirtolaisuudesta, sopeutumisesta kahden kulttuurin odotuksiin, ulkopuolisuudesta ja oman identiteetin löytämisestä. Sinänsä tavanomaisen tarinan kuriositeettina on perheen pojan, tarinan varsinaisen päähenkilön, Gogolin, nimi ja sen tarina. Bengalilaisilla on tapana antaa lapselle kaksi nimeä, kotinimi on … Jatka artikkeliin Jhumpa Lahiri: Kaima

Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas

Westön viimeisin teos jatkaa Helsinki-romaanien sarjaa levittämällä esiin jälleen erään perheen ja suvun tarinan. Tarina alkaa dekkarimaisesti, kun kertoja, ikääntyvä kirjailija, huomaa jonkun hiippailevan kotitalonsa nurkilla. Sitten hän saa kuulla vanhn ystävänsä Alex Rabellin puukotuksesta. Pian tarina hyppää 1960-luvulle ja kertojan lapsuuteen, ja alkaa keriä auki tarinaa ystävyydestä, rakkaudesta ja perhesalaisuuksista. Kertojan isä on vuokrannut … Jatka artikkeliin Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas

Johannes Ekholm: Rakkaus niinku

Sukupolven ääni sukupolven äänenä olemisesta. Jotakuinkin näin voisi kuvailla Johannes Ekholmin Rakkaus niinku -teoksen lähtökohtia ja vastaanottoa. Sitä on kuvattu aikalais- ja sukupolviromaaniksi, ja jälkimmäiseen kiinnittyy myös sen juoni. Päähenkilönä on kolmikymppinen Joona, joka on yllättäen saanut kustannussopimuksen ennenkuin on kirjoittanut yhtäkään kirjaa. Kustantaja toivoo häneltä kirjaa, joka antaisi Joonan ”sukupolvelle äänen”. Koska tätä ääntä … Jatka artikkeliin Johannes Ekholm: Rakkaus niinku

Italo Calvino: Paroni puussa

Italo Calvino on fantasiakirjallisuuden uranuurtajia. Niin täynnä magiaa hänen tarinansa ovat, usein vahvan poliittisen sanoman rinnalla. Paroni puussa on juuri tällainen tarina. Tapahumat käynnistyvät eräänä päivänä vuonna 1767, kun nuori Cosimo, paroni di Rondón, poika, tuleva paroni hänkin, ei halua syödä vanhempiensa patistuksesta huolimatta etanoita. Tästä seuranneen sanailun myötä Cosimo pakenee puhuun, eikä suostu tulemaan … Jatka artikkeliin Italo Calvino: Paroni puussa

Ulla-Lena Lundberg: Jää

”'Jotkut itäluotolaiset eivät vetäisi hukkumaisillaan olevaa länsiluotolaista avannosta', hän selittää. 'Eivät kai asiat niin huonolla tolalla voi olla!' pappi sanoo. Ja yrittää kuitata asian naurulla. 'Entä jos avannossa onkin itäluotolainen! Mitä länsiluotolaiset sitten tekevät?' Mutta lukkari, joka oli kaiken yläpuolella, sanookin nyt ”me”. 'Kaipa me vetäisimme hänet kuiville, useimmat ainakin. Mutta varma siitä ei voi … Jatka artikkeliin Ulla-Lena Lundberg: Jää

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista

”Samuelissa ei ollut erityistä se, että hän olisi ollut hyvä kuuntelija tai huono. Erityistä oli se, että hän oli epätavallinen kuuntelija. Hän kuunteli kuuntelematta. Tai siis kuunteli välittämättä ymmärtää kuulemaansa. Tai kuunteli piittaamatta. Tärkeintä hänelle oli, ettei hiljaista hetkeä tullut.” Jonas Hassen Khemirin kotimaassaan Ruotsissa suitsutusta keränneen teoksen lähtökohtana on auto-onnettomuudessa kuolleen Samuelin tarina. Tarinan … Jatka artikkeliin Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista

Petina Gappah: Muistojen kirja

”Muisti on sellainen. Toisinaan sitä ymmärtää jälkikäteen asioita, joita ei mitenkään voinut tapahtumahetkellä tietää; äkisti ne tuntuvatkin aivan järkeviltä, ja samalla sitä kirjoittaa koko muiston uusiksi, jotta kaikki on johdonmukaista.” Petina Gappahin Muistojen kirja kertoo zimbabwelaisen Memory-nimisen albiinonaisen tarinan. Memory kertoo muistoistaan ja lapsuudestaan Melinda-nimiselle, amerikkalaiselle toimittajalle hararelaisesta vankilasta käsin, jossa hän istuu odottamassa kuolemantuomiota, … Jatka artikkeliin Petina Gappah: Muistojen kirja