Seilin saari tunnetaan synkkämaineisena mielenterveysongelmaisten naisten säilytyspaikkana 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Katja Kallio käsitteli romaanissaan Yön kantaja niin ikään Seilin saarta ja sen asukasta, Amandaa, josta on viittauksia myös Holmströmin romaanissa. Holmström seuraa romaanissaa kuitenkin kolmea muuta naista tällä kuuluisalla sairaalasaarella. Kristina tulee nuorena äidiksi. Kun uupumus sitten ajaa hänet tekemään kamalan teon, hukuttamaan lapsensa, … Jatka artikkeliin Johanna Holmström: Sielujen saari
Tommi Liimatta: Hautajaiskengät
Liimatan romaanin päähenkilö on yliopisto-opiskelija Arno, joka palaa kotikonnuilleen Kainuuseen. Vuosia opintojen parissa on jo kertynyt, mutta nyt olisi tarkoitus työstää gradua ja kerätä aineistoa kotiseudulta. Kainuussa Arno menee kuitenkin ennen muuta katsomaan eläkkeellä olevaa enoaan, jonka kautta avautuu näköaloja Arnon oman suvun tarinoihin ja vaitettuihin salaisuuksiin. ”Suomi jakautuu kahteen alueeseen: rikasflooraiseen sahtiseutuun ja ohutmultaiseen … Jatka artikkeliin Tommi Liimatta: Hautajaiskengät
Kate Atkinson: Eikö vieläkään hyviä uutisia
Kate Atkinsonin romaanissa ollaan tällä kertaa raa’an rikoksen äärellä. Ensin ollaan maalaiskylässä Devonissa, jossa tapahtuu karmea murha, jonka silminnäkijänä on vasta yhdeksänvuotias Joanna Mason. Uhrit rikoksessa ovat hänen perheenjäseniään. Rikoksesta tuomitaan vankilaan Andrew Decker -niminen mies. Vuosikymmeniä myöhemmin Joanna on kasvanut aikuiseksi ja työskentelee lääkärinä Edinburghissa ja asuu aviomiehensä ja lapsensa kanssa. Sitten Decker vapautuu … Jatka artikkeliin Kate Atkinson: Eikö vieläkään hyviä uutisia
Päivi Alasalmi: Pajulinnun huuto
Päivi Alasalmen Saamenmaahan sijoittuvan romaanitrilogian toinen osa jatkaa Joenjoen laulun tarinaa 1500-luvulla. Kaukomieli-nimiseen pirkkalaiseen rakastunut Soruia on synnyttänyt miehelle lapsen, mutta häpeää tämän perimää. Kaukomieli on aikanaan hylännyt raskaana olevan Soruian. Pirkkalaiset jatkavat saamelaisten piinaamista. Veronkannoksi nimetyillä retkillään ne käyvät keräämässä saamelaisten omistuksia ja pyrkivät käännyttämään näitä kristinuskoon väkisin. Alistaminen on kokonaisvaltaista ja raakaa. Soruia … Jatka artikkeliin Päivi Alasalmi: Pajulinnun huuto
Alice Munro: Hyvän naisen rakkaus
Kanadalainen, Nobel-palkittu kirjailija Alice Munro lähentelee tyylillään maan(osan)naisiaan Carol Shieldsia, Anne Tyleria ja Elizabeth Stroutia. Hänenkin kerronnassaan seikkailevat useimmiten naiset tai perheet, usein muutamia vuosikymmeniä sitten tai nykyajassa, ja usein tarinat perustuvat melko pieniin, arkisiin kanssakäymisiin. Hyvän naisen rakkaus on novellikokoelma, joka koostuu kahdeksasta eri tarinasta. Niiden keskiössä on erilaiset perheet ja ihmissuhteet kanadalaisella maaseudulla. … Jatka artikkeliin Alice Munro: Hyvän naisen rakkaus
Nura Farah: Lumimaa
Nura Farahin toisiinsa linkittyvien pienoistarinoiden novellikokoelma ammentaa rodullistetun ihmisen kokemuksista valkoisessa lumimaassa, Suomessa. Farahin tarinat kuvaavat erityisesti somalitaustaisten nuorten näkökulmia ja muukalaisuuden kokemuksia. Ne voivat näkyä suorana rasismina tai hienovaraisempana sivuuttamisena ja ulossulkemisena, vaikkapa vihjailuna ammatinvalinnoista. Toisaalta Farah kuvaa paitsi suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin ahtaita raameja myös kertojien perheiden ja yhteisöjen ristiriitaisia odotuksia. Myös hyvää … Jatka artikkeliin Nura Farah: Lumimaa
Essi Kummu: Loiste
Romaanin päähenkilö on Helena, kirjailija, joka rakastuu yhtäkkiä naiseen. Aiemmin heterosuhteissa elänyt Helena yllättyy uusista tunteista. Hänen rakkautensa kohde on naimisissa oleva nainen, joka kuitenkin lopulta jättää miehensä Helenan vuoksi. Päähenkilökertoja on yhtäältä hullaantunut uuteen kumppaniinsa, mutta toisaalta peilaa jatkuvasti muiden asenteita – tai tulkitsemiaan asenteita – homoseksuaalisuutta kohtaan. Hän tarkkailee jatkuvasti muiden suhtautumista, ja … Jatka artikkeliin Essi Kummu: Loiste
Alexander McCall Smith: Olemmeko sukua?
Kepeän harmittoman, Notswanaan sijoittuvan dekkarisarjan tämänkertaisessa osassa Naisten etsivätoimisto nro 1 saa hoidettavakseen tapauksen, jossa nainen on saanut potkut työpaikaltaan. Huonon käytöksen vuoksi erotettu nainen on itse sitä mieltä, ettei erottamiselle ole perusteita. Etsivät Mma Ramotswe ja Mma Makutsi eivät ole keskenään samaa mieltä asiasta, mikä aiheuttaa lievää kitkaa heidän välilleen. Samaan aikaan Mma Ramotswe … Jatka artikkeliin Alexander McCall Smith: Olemmeko sukua?
Rachel Cusk: Siirtymä
Rachel Cuskin Siirtymän päähenkilö on jo Ääriviivat-romaanista tuttu kirjailija Faye, joka on vastikään eronnut. Hän muuttaa Lontooseen kahden poikansa kanssa ja alkaa remontoida saamastaan vuokra-asunnosta kotia itselleen ja lapsilleen. Uusi elämäntilanne ja siihen liittyvät suru ja pettymykset vaikuttavat Fayen elämään. Vaikka asiat ovat päällisinpuolin hyvin, nämä tunteet purskahtelevat esiin erityisesti Fayen kohtaamisissa muiden, tuntemattomienkin ihmisten … Jatka artikkeliin Rachel Cusk: Siirtymä
Téa Obreht: Vedetön maa
Téa Orbehtin romaani hyppää Yhdysvaltojen Arizonaan 1800-luvun lopulle. Tarinan kahdesta kertojasta Nora Lark on paikallinen, syrjäseuduille miehensä perässä aikanaan asettautunut nainen, jonka mies Emmet on kuitenkin kadonnut vedenhakureissullaan kaupunkiin. Noralla on kaksi poikaa, jotka ovat niin ikään lähteneet kotoa. Mielessä kummittelee myös nuorena kuollut pieni tytär. Toisena kertojana on nuori muslimimies, Lurie, joka pakenee jouduttuaan … Jatka artikkeliin Téa Obreht: Vedetön maa
Sivumerkkejä 