Jamaica Kincaidin esikoisteos Annie John esitteli nuoren tytön, joka kasvaa Antiguan saarella ja kasvutarinansa myötä irtautuu perheestään ja itsenäistyy kipeällä tavalla. Alunperin vuonna 1990 ilmestynyt Lucy kuvaa niin ikään nuoren tytön kasvutarinan.
Nyt ollaan Pohjois-Amerikassa, jonne Länsi-Intian saaristosta muuttanut nuori Lucy päätyy au pairiksi. Lewis ja Mariah ovat valkoisen perheen hyvätuloinen pariskunta, joista erityisesti Mariahin kautta Lucy pääsee paitsi näkemään varakkaiden elämää myös tarkastelemaan kolonialismin ja rakenteellisen rasismin teemoja. Valkoiset etuoikeudet ovat teema jo toistuu romaanissa niin Lucyn ajatuksissa kuin monissa isäntäperheen kanssa käydyissä keskusteluissa. Mariah on hyvää tarkoittava, mutta tulee huomaamaattaankin pönkittäneeksi monia kolonialistisia, toiseuttavia rakenteita.
”Kun kerroin siitä Mariahille, hän sanoi että ei kukaan ikinä ajattele, että omatkin vanhemmat kuolevat, ei koskaan, ja minun piti tukahduttaa kiukku, joka heräsi, kun hän taas kerran rupesi puhumaan kaikista ihmisistä silloin kun minä yritin kertoa vain itsestäni.”
Annie John -teoksessa äitisuhde oli merkittävässä roolissa. Se muuttui romaanin edetessä lämpimästä ja rakastavasta etäiseksi ja viileäksi. Lucyn tarinassa äiti on jäänyt kotisaarelle. Hän lähettä Lucylle kirjeitä, joita Lucy ei kuitenkaan halua lukea. Suhde äitiin on jälleen ristiriitainen.
Kincaid kuvaa jälleen hienovireisesti nuoren, rodullistetun tytön ajatuksia ja kasvamista ristiriitaisten tunteiden, kulttuuri- ja luokkaerojen keskellä. Kieli on säästeliästä ja tarkkaa.
Jamaica Kincaid: Lucy
Suom. Kaijamari Sivill ja Helka Sivill
2023 (1990), S&S
171s.
Kansi: Elina Warsta
Sivumerkkejä 