Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö

Arundhati Royn Äärimmäisen onnen ministeriö lienee viime vuoden odotetuimpia kirjoja. Olihan edellisestä, Booker-palkitusta Joutavuuksien jumalasta, jo ehtinyt vierähtää kaksikymmentä vuotta. Roy on kirjailija, joka ei kirjoita pienistä asioista. Uutukainen on jälleen läpeensä poliittinen mutta vahvasti kaunokirjallinen teos. Anjum eli alunperin Aftab on syntyessään intersukupuolinen eli ihminen, jolla on sekä miehen etttä naisen piirteitä. Hänestä tulee … Jatka artikkeliin Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö

Mainokset

Jonathan Franzen: Muutoksia

Jonathan Franzen on Muutoksia-kirjallaan tyylinsä ytimessä: periamerikkalaisessa perhekuvauksessa yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Teoksen keskiössä on Lambertin perhe, Yhdysvaltain Keskilännessä elävät, jo eläkeikäiset vanhemmat ja heidän kolme aikuista lastaan perheineen. Isä Alfred on eläköitynyt rautatietyöläinen, alituisesti ärsyyntynyt murahtelija. Vaimo Enid on karikatyyri aviomiestään ja lapsiaan hössötyksellään rasittavasta kotirouvasta. Lapset Gary, Chip ja Denise kamppailevat töidensä ja rakkauselämiensä … Jatka artikkeliin Jonathan Franzen: Muutoksia

Hanya Yanagihara: Pieni elämä

Törmäsin Hanya Yanagiharan kirjaan ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten lontoolaisessa kirjakaupassa. Silloin minulle täysin tuntematon kirjailija ja kirja herättivät huomion näkyvällä mainonnalla ja kirjakaupan myyjän vahvalla suosituksella. Ostin kirjan tuliaiseksi. Lahjan saaja hehkutti kirjaa niin paljon, että halusin itsekin sen lukea. Itse tartuin kuitenkin vasta Tammen suomennokseen. Yli yhdeksänsataasivuisen kirjan pääosassa on New Yorkissa asuva … Jatka artikkeliin Hanya Yanagihara: Pieni elämä

Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe

Kaikki se valo jota emme näe on niitä kirjoja, joihin tuntui törmäävän pian ilmestymisensä jälkeen joka paikassa aina naistenlehtien sivuista pokkarihyllyjen bestsellereihin. Vahvasti markkinoitu kirja siis. Varmasti suosiota selittää myös sen voittama Pulitzer-palkinto. Minulle kirjailija oli kuitenkin entuudestaan tuntematon. ”Mitä on sokeus? Siellä missä pitäisi olla seinä, käsi haroo tyhjää. Siellä missä ei pitäisi olla … Jatka artikkeliin Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe

Yasmina Khadra: Osattomien olympos

Millaista on elämä kaupungin laidalla, syrjässä yhteiskunnasta, kaatopaikalla? Yasmina Khadran kirja seuraa yhteiskunnan ulkopuolelle jätettyjen, alkoholistien, syrjäytyneiden, köyhien yhteisön elämää kaatopaikalla, nimeltämainitsemattomassa maassa. Kaatopaikan yhteisössä vallitsee omanlaisensa järjestys, vaikka vapaina sen asukkaat itsensä siellä näkevätkin. Juniori on nuori ja hieman yksinkertainen. Hänet ottaa siipiensä suojaan silmpuoli Ach. Eräänä päivänä yhteisöön saapuu muukalainen, Ben Adam, joka … Jatka artikkeliin Yasmina Khadra: Osattomien olympos

Witi Ihimaera: Valasratsastaja

Oseanialaisen kirjailijan löytäminen lukuhaastetta varten – varsinkin jos listan ulkopuolelle jättää Australian – ei ollut aivan helpoimmasta päästä. Jonkin verran toki oseanialaisia kirjailijoita on käännetty, mutta ainakaan itselleni nimet eivät olleet kovin tuttuja entuudestaan. Uusiseelantilaisen Witi Ihimaeran Valasratsastaja on kohtuullisen tunnettu, erityisesti koska kirjasta on tehty myös elokuva. Romaani on kuvaus uusiseelantilaisesta nuoresta tytöstä ja … Jatka artikkeliin Witi Ihimaera: Valasratsastaja

Johannes Ekholm: Rakkaus niinku

Sukupolven ääni sukupolven äänenä olemisesta. Jotakuinkin näin voisi kuvailla Johannes Ekholmin Rakkaus niinku -teoksen lähtökohtia ja vastaanottoa. Sitä on kuvattu aikalais- ja sukupolviromaaniksi, ja jälkimmäiseen kiinnittyy myös sen juoni. Päähenkilönä on kolmikymppinen Joona, joka on yllättäen saanut kustannussopimuksen ennenkuin on kirjoittanut yhtäkään kirjaa. Kustantaja toivoo häneltä kirjaa, joka antaisi Joonan ”sukupolvelle äänen”. Koska tätä ääntä … Jatka artikkeliin Johannes Ekholm: Rakkaus niinku

Juha Itkonen: Minun Amerikkani

Matkakertomus on hämmentävä kirjallisuustyyppi. Siihen sisältyy aina ikään kuin lupaus (uhkaus?) siitä, että kirja on kirjoittajansa subjektiivinen kokemus. Sellaisenaankin se voi olla – ja usein onkin – hyvin valistunut, kirjoittajan pitkään maatuntemukseen tai reissukokemukseen perustuva kokemus kohdemaasta. Lukemissani matkakirjoissa, jotka muuten taitavat olla kaikki miesten kirjoittamia, en äkkiseltään osaa nimetä yhtään naisen kirjoittamaa, ei useinkaan … Jatka artikkeliin Juha Itkonen: Minun Amerikkani

Herman Koch: Pormestari

Herman Koch on jännitteisten kertomusten kiistaton mestari. Hän osaa rakentaa arkisen hyytäviä kuvauksia ihmismielen inhimillisistä mutta pimeämmistä puolista. Tällä kertaa päähenkilönä on Amsterdamin pormestari Robert Walter, joka elää vaimonsa Sylvian kanssa rauhallista virkamieselämää. Eräänä päivänä, uudenvuodenjuhlassa, Robert näkee vaimonsa nauravan kollegansa Maarten von Hoogstraten jutulle Robertin mielestä hieman liian pitkään ja liian antaumuksellisesti. Sinänsä vähäpätöinen … Jatka artikkeliin Herman Koch: Pormestari

Italo Calvino: Paroni puussa

Italo Calvino on fantasiakirjallisuuden uranuurtajia. Niin täynnä magiaa hänen tarinansa ovat, usein vahvan poliittisen sanoman rinnalla. Paroni puussa on juuri tällainen tarina. Tapahumat käynnistyvät eräänä päivänä vuonna 1767, kun nuori Cosimo, paroni di Rondón, poika, tuleva paroni hänkin, ei halua syödä vanhempiensa patistuksesta huolimatta etanoita. Tästä seuranneen sanailun myötä Cosimo pakenee puhuun, eikä suostu tulemaan … Jatka artikkeliin Italo Calvino: Paroni puussa