Sirpa Kähkönen: Neidonkenkä

Sirpa Kähkönen on historiallisten romaanien taitaja, jonka kirjoissa eletään usein sota-ajan Suomessa. Neidonkenkä sijoituu Kähkösen kotikaupunkiin Kuopioon. Kirja kuuluukin Kähkösen Kuopio-sarjaan – joiden muita osia en olekaan vielä lukenut. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1942, kesäkuulle. Sota häilyy taustalla, mutta tarina keskittyy kuvaamaan tavallisten kyläläisten elämää ja arkisia huolia sodan varjossa. ”Mutta kaikissa aatteissa oli heikot … Jatka artikkeliin Sirpa Kähkönen: Neidonkenkä

Mainokset

Orhan Pamuk: Lumi

Päähenkilönä on runoilija Ka, joka on kotoisin Istanbulista mutta asunut 12 vuotta poliittisena pakolaisena Saksassa. Tarinan alussa Ka palaa kotimaahansa toimittajan roolissa tekemään juttua Karsin kaupungissa epidemian lailla riehuvasta nuorten naisten itsemurha-aallosta sekä alueella järjestettävistä paikallisvaaleista. Lisäksi Ka on tullut kaupunkiin etsimään nuoruudenrakastettuaan Ipekiä. Pian kaupungin poliittiset tapahtumat kuitenkin vetävät Kan mukaansa. Samaan aikaan lähes … Jatka artikkeliin Orhan Pamuk: Lumi

Maria Jotuni: Huojuva talo

Suomalaisten ”klassikkokirjojen” hyllyt on yleensä varusteltu mieskirjailijoiden tuotoksilla, joten itselleni oli luontevaa tarttua lukuhaasteen klassikkokirja-kohdassa nimenomaan naiskirjailijan opukseen. Kiistatta klassikkolistoilla keikkuva Maria Jotunin Huojuva talo sai kunnian olla tämä kirja. Tarinan päähenkilöinä ovat Lea ja Eero. Lea on äidin, Toini-siskon ja alkoholisoituneen isän kanssa kasvanut nuori ja kokematon nainen, joka tutustuu juhlissa tulevaan aviomieheensä Eeroon. … Jatka artikkeliin Maria Jotuni: Huojuva talo

Erlend Loe: Niin loppuu maailma – sellaisena kuin me sen tunnemme

Erlend Loe jakaa jostain syystä vahvasti mielipiteet. Osaa ärsyttää Loen naivistinen tyyli suunnattomasti, osa puolestaan tykkää. Minä kuulun jälkimmäisiin. Loe on harvoja kirjailijoita, joiden kirjoja lukiessa olen purskahtanut nauramaan ääneen. Nykyaikakritiikki (nykyaikaisten ”kotkotusten”, kuten internet, työelämä, digiaika, vuoksi valittaminen) voi olla hyvinkin väsynyttä, mutta Loen käsissä ei. Niin loppuu maailma – sellaisena kuin me sen … Jatka artikkeliin Erlend Loe: Niin loppuu maailma – sellaisena kuin me sen tunnemme

Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö

Arundhati Royn Äärimmäisen onnen ministeriö lienee viime vuoden odotetuimpia kirjoja. Olihan edellisestä, Booker-palkitusta Joutavuuksien jumalasta, jo ehtinyt vierähtää kaksikymmentä vuotta. Roy on kirjailija, joka ei kirjoita pienistä asioista. Uutukainen on jälleen läpeensä poliittinen mutta vahvasti kaunokirjallinen teos. Anjum eli alunperin Aftab on syntyessään intersukupuolinen eli ihminen, jolla on sekä miehen etttä naisen piirteitä. Hänestä tulee … Jatka artikkeliin Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö

Jonathan Franzen: Muutoksia

Jonathan Franzen on Muutoksia-kirjallaan tyylinsä ytimessä: periamerikkalaisessa perhekuvauksessa yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Teoksen keskiössä on Lambertin perhe, Yhdysvaltain Keskilännessä elävät, jo eläkeikäiset vanhemmat ja heidän kolme aikuista lastaan perheineen. Isä Alfred on eläköitynyt rautatietyöläinen, alituisesti ärsyyntynyt murahtelija. Vaimo Enid on karikatyyri aviomiestään ja lapsiaan hössötyksellään rasittavasta kotirouvasta. Lapset Gary, Chip ja Denise kamppailevat töidensä ja rakkauselämiensä … Jatka artikkeliin Jonathan Franzen: Muutoksia

Hanya Yanagihara: Pieni elämä

Törmäsin Hanya Yanagiharan kirjaan ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten lontoolaisessa kirjakaupassa. Silloin minulle täysin tuntematon kirjailija ja kirja herättivät huomion näkyvällä mainonnalla ja kirjakaupan myyjän vahvalla suosituksella. Ostin kirjan tuliaiseksi. Lahjan saaja hehkutti kirjaa niin paljon, että halusin itsekin sen lukea. Itse tartuin kuitenkin vasta Tammen suomennokseen. Yli yhdeksänsataasivuisen kirjan pääosassa on New Yorkissa asuva … Jatka artikkeliin Hanya Yanagihara: Pieni elämä

Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe

Kaikki se valo jota emme näe on niitä kirjoja, joihin tuntui törmäävän pian ilmestymisensä jälkeen joka paikassa aina naistenlehtien sivuista pokkarihyllyjen bestsellereihin. Vahvasti markkinoitu kirja siis. Varmasti suosiota selittää myös sen voittama Pulitzer-palkinto. Minulle kirjailija oli kuitenkin entuudestaan tuntematon. ”Mitä on sokeus? Siellä missä pitäisi olla seinä, käsi haroo tyhjää. Siellä missä ei pitäisi olla … Jatka artikkeliin Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe

Yasmina Khadra: Osattomien olympos

Millaista on elämä kaupungin laidalla, syrjässä yhteiskunnasta, kaatopaikalla? Yasmina Khadran kirja seuraa yhteiskunnan ulkopuolelle jätettyjen, alkoholistien, syrjäytyneiden, köyhien yhteisön elämää kaatopaikalla, nimeltämainitsemattomassa maassa. Kaatopaikan yhteisössä vallitsee omanlaisensa järjestys, vaikka vapaina sen asukkaat itsensä siellä näkevätkin. Juniori on nuori ja hieman yksinkertainen. Hänet ottaa siipiensä suojaan silmpuoli Ach. Eräänä päivänä yhteisöön saapuu muukalainen, Ben Adam, joka … Jatka artikkeliin Yasmina Khadra: Osattomien olympos

Witi Ihimaera: Valasratsastaja

Oseanialaisen kirjailijan löytäminen lukuhaastetta varten – varsinkin jos listan ulkopuolelle jättää Australian – ei ollut aivan helpoimmasta päästä. Jonkin verran toki oseanialaisia kirjailijoita on käännetty, mutta ainakaan itselleni nimet eivät olleet kovin tuttuja entuudestaan. Uusiseelantilaisen Witi Ihimaeran Valasratsastaja on kohtuullisen tunnettu, erityisesti koska kirjasta on tehty myös elokuva. Romaani on kuvaus uusiseelantilaisesta nuoresta tytöstä ja … Jatka artikkeliin Witi Ihimaera: Valasratsastaja