Johanna Laitilan Synty keskittyy lyhyeen aikaan pääosin vuonna 1917 Helsingin Hakaniemessä ja tarkemmin eräässä talossa. Eletään historiallista aikaa ja ikkunoiden takana pauhaa, mutta romaani keskittyy pariin keskushenkilöön ja heidän väliseen suhteeseensa.
”Huone oli ontto korva, jonka sisällä minä kelluin. Olin muumioitunut sen poimuihin, kasvanut kiinni sen nukkaan ja laskoksiin. Sänkyni oli korvasimpukka. Huoneen katto ja seinät muodostivat korvakäytävän, verhojen peittämä ikkuna oli tärykalvo, jonka läpi valo tuli suonikkaana ja lohenpunaisena.”
Kääntäjä Aleksanterin naapuriin muuttaa salaperäinen venäläinen Ulja, jolle hänet piilottanut vuokraisäntä, Rovio nimeltään, pyytää Aleksanteria pitämään seuraa. Ulja kiehtoo Aleksanteria, joka alkaa pikkuhiljaa tutustumaan uuteen naapuriinsa paremmin. Miesten välille syntyy jännitteinen, omalaatuinen suhde, joka kiertyy historiallisiin, poliittisiin tapahtumiin arvaamattomalla tavalla.
Synty on kiehtova historiallinen romaani, jonka juoni tarjoaa jännitettä, mutta sen kiinnostavin anti on lihallisessa, mietityssä ja tarkoin siveltimenvedoin maalatussa kielessä.
”Kieli tuntui suolaiselta voinokareelta suussa, niin lämmintä ja pehmeää se oli, että sanat upposivat siihen. Alkuun kieli oli ollut horroksessa, se oli jähmeä ja käyttämätön kuin uneen vajonneet raajat. Mutta se oli herännyt, natisten ja nitkuen. Se rypi suulleni oudoissa, jäykissä sanoissa, joita olin vuosia kuljettanut vaon kynäni kärjellä, mykkinä sisälläni.”
Johanna Laitila: Synty
2020, Otava
240s.
Kansi: Mirella Mäkilä
Sivumerkkejä 