Laura Manninen: Levottomat pilvet

Tuulia on radiossa luonto-ohjelmaa toimittava nainen, jonka mies Teppo on vastikään jättänyt hänet. Tuulialle toipuminen erosta ottaa koville. Sitten Tuulia alkaa huomata erilaisten teknologisten vempainten outoa käytöstä. Muutoin melko yksin erosurunsa keskellä painiva Tuulia löytää tietolaitteista kuuntelijan.

Tarinan toisessa, yli puolenvälin alkavassa tarinassa seurataan Aarnia, joka on niin ikään menettänyt ihmisen elämästään, joskin lopullisemmin. IT-konsulttina toimivan Aarnin alkoholisoitunut äiti Marja, entinen ministeri ja luontoaktiivi on kuollut. Tapahtuma ei ole täysin odottamaton ja Aarni suhtautuukin siihen päällisinpuolin rauhallisesti, sisällä se kuitenkin liikauttaa monia asioita.

En löydä verkosta imurin kokoamisohjetta. Tungen putket ja letkut rööreihin, aukkoihin, reikiin, ne pysyvät aloillaan jotenkuten siihen asti, että etsin siivouskaapista jeesusteippiä ja liitän ne toisiinsa, vaikka väkisin, vaikka väärin, en välitä, kunhan saatana joku asia tässä maailmassa pysyy koossa.”

Tuulian ja Aarnin tarinoita yhdistävät menetys, omanlaisensa suhde luontoon ja eläimiin sekä teknologia. IT-konsulttina Aarni kauppaa sovelluksia, jotka koukuttavat Tuulian kaltaisia ihmisiä. Luonto tulee tarinoissa molempien luokse: paitsi Tuulian työn kautta myös omituisina sattumuksina, joissa linnut lentelevät kotiin tai perhosten liikkeitä seurataan. Päähenkilöiden nimissäkin kaikuvat luonnonelementit. Luonnon ja teknologian välinen vastakkainasettelu on ilmeinen ja hieman asetelmallinen.

Herään kauhuun. Olen saattanut huutaa ääneen. Olen nähnyt painajaista loisikasta. Se on sieni, joka ottaa hyönteisen hermojärjestelmän valtaansa ja pakottaa uhrin itsetuhoon.”

Tuulian tarinaa seurataan Aarnia pidempään, mutta Aarnin tarina tuntuu silti tarkemmin rakennetulta ja selkeämmältä kokonaisuudelta. Aarni tulee jollain tapaa henkilöhahmona läheisemmäksi. Tuulia puolestaan tuntuu jääneen vatvomaan menetettyä parisuhdetta pääsemättä tilanteesta eteenpäin.

Liian mietitty asetelmallisuus vaivaa kokonaiskerrontaa, mutta hetkittäin molemmista päähenkilöistä ja tarinoista puskee inhimillisyyden kirjo sen kaikessa moninaisuudessaan.

Osallistun kirjalla Helmet 2023 -lukuhaasteeseen #49 (kirja on julkaistu vuonna 2023).

Laura Manninen: Levottomat pilvet
2023, Otava
261s.
Kansi: Elina Warsta

Jätä kommentti