Tanskalaisen Olga Ravnin romaanissa ollaan avaruudessa. Siellä avaruusalus kiertää vierasta planeettaa ja tutkii sieltä löytyviä erinäisiä esineitä. Samalla seurataan avaruusaluksen miehistön kokemuksia prosessista.
Todistajanlausunto 022: ”Minulle on kerrottu, että tunnereaktiomallissani on ongelmia. En kuulemma pysty hoitamaan tehtäviäni niin kuin pitää, koska tietyt tunteet on säädetty virheellisesti.”
Romaani koostuu luvuista, jotka ovat samalla eri ihmisten todistajanlausuntoja. Luvut ovat vain yhden tai kahden sivun mittaisia ja niissä vain numeroiksi typistetyt ”todistajat” kuvailevat kokemuksiaan työstään avaruusaluksella. Ravnin nokkelasti nimetty työpaikkaromaani siis seuraa juurikin avaruusalusta työyhteisönä. Todistajanlausunnot kuvailevat esineitä, joita miehistö löytää mutta sangen paljon myös heidän kokemuksiaan työstä ja työyhteisöstä. Työntekijät esimerkiksi kiintyvät esineisiin ja alkavat toisaalta myös kyseenalaistamaan avaruusaluksen työyhteisön käytäntöjä ja organisaation linjauksia.
Ravnin teos tarjoaa kiinnostavia allegorioita nykyajan työelämään outouden kontekstissa. Erityisesti työntekijöiden tunteiden ja kokemusten alleviivaaminen on nykytyöelämästä (ja elämästä ylipäätään) tuttu ilmiö. Toisaalta myös ylipäätään organisaation läsnäolo ja suhde byrokraattiseen koneistoon – oli se sitten avaruudessa – välittää ajatusta läpitunkevasta organisaatiovallasta.
Todistajanlausunto 071: ”Olen alkanut suhtautua organisaatioon epälojaalisti, ja se surettaa minua, koska minulla ei ole mahdollisuutta olla muualla kuin organisaatiossa. Täällä, 6000. aluksessa. Tiedän että te ette tahdo minulle mitään pahaa niin kauan kuin mukaudun työnkulkuun ja olen lojaali organisaation arvoille. Ei, en halua ilmaista mitään, mikä voidaan tulkita epälojaaliksi kritiikiksi.”
Ravnin teos on samaan aikaan kokeellinen ja omalaatuinen. Se on humoristinen mutta myös hieman synkkä. Scifi-genressä on vahvasti omaa luokkaansa.
Olga Ravn: Alaiset. 2100-luvun työpaikkaromaani
De ansatte
Suom. Sanna Manninen
2022, Kosmos
128s.
Kansi: Elina Äärelä
Sivumerkkejä 