Yasmina Khadra sukeltaa romaanissaan kahden afganistanilaisen pariskunnan elämään talibanien hallinnon aikana. Mohsen ajautuu joukkoon, joka päätyy kivittämään prostituoitua. Tämä saa Mohsenin puolison Zunairan tolaltaan ja pariskunnan välille syntyy railo. Toisen pariskunnan mies, Atiq, työskentelee vanginvartijana ja suree vaimonsa, kuolemansairaan Musarratin kohtaloa. Pariskuntien tiet risteävät.
”’Mikä on toisin nykyään, Atiq? Ei mikään, ei yhtikäs mikään. Samat aseet kiertävät, samat naamat näkyvät, samat koirat haukkuvat ja samat karavaanit kulkevat. Olemme aina eläneet näin, Kuninkaan kukistuttua hänen tilalleen tuli toinen jumaluus. Vaakunoissa on kylläkin eri tunnukset, mutta niiden varjolla tehdään samoja vääryyksiä.’”
Khadra kuvaa yhtäältä arkea julman hallinnon alla, jossa esimerkiksi julkiset teloitukset ovat arkipäivää ja jossa naisen asema on syvimpään maanrakoon poljettu. Kiinnostavinta siinä on kuitenkin Khadran tapa kuvata yhteiskunnallisen tilanteen, hirmuvallan ja politiikan vaikutusta tavallisiin ihmisiin.
Koulutettu, keskiluokkainen Mohsen järkyttyy itsekin siitä, että päätyy mukaan kivittämään naista. Askel sivistyksestä barbariaan on hätkähdyttävän lyhyt. Khadra alleviivaa, että väkivalta lisää väkivaltaa ja vaikuttaa peruuttamattomalla tavalla kaikkien arkeen. Väkivallan ja raakuuksien ohella Khadra saa ulotettua tarinaansa kuitenkin myös rakkautta. Kieli on julmuuksienkin keskellä kaunista.
Yasmina Khadran salanimen takana on algerialainen entinen upseeri Muhammed Moulessehou, mikä on kiinnostava yksityiskohta tarinoissaan erityisesti sukupuolten välistä epätasa-arvoa esiinnostavasta kirjailijasta.
Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Les hirondelles de Kaboul
Suom. Lotta Toivanen
2009 (2002), WSOY
132s.
Kansi: ei mainittu
Sivumerkkejä 