Arkeologi Ruth Gallowaysta kertovassa mysteerissä on tällä kertaa kolme erilaista juonilankaa. Norwichin linnoituksen alueelta löytyy Koukkumuoriksi aikanaan kutsutun Jemima Greenin jäännökset. Hänet on aikanaan tuomittu karmivista lapsimurhista.
Komisario Harry Nelson puolestaan ryhtyy selvittämään nykyajassa elävän Liz Donaldson -nimisen naisen tapausta. Hänen poikansa David on löytynyt kuolleena. Myös Lizin edelliset kaksi pientä lasta ovat kuolleet äitinsä hoivissa, joten kauhistuttavasta rikoksesta syyttävät sormet osoittavat Lizin suuntaan. Samaan aikaan amerikkalainen tv-yhtiö alkaa kuvata sarjaa ”Naiset, jotka tappavat”, joka kohdistuu näihin tapauksiin. He kutsuvat kuvauksiin myös Ruthin.
Lisäksi rikkaan perheen lapsi Poppy on siepattu omasta sängystään. Lapsenvahdin omituinen viesti löytyy leikkimökistä, mutta lapsesta ei ole jälkeäkään.
Vastanmieliset, lapsiin kohdistuvat rikokset siis ovat tämän Ruth Galloway -tarinan keskiössä. Griffithsin Ruth Galloway -tarinoissa on aina jonkin verran huumoria ja huvittavuuttakin, joten näin inhottavat rikokset sopivat tähän tyyliin huonosti. Sinänsä juonilinjojen langanpätkät saadaan solmittua kohtalaisen napakasti yhteen loppua kohden, mutta ehkä kolme erilaista tarinaa saman teeman ympärillä on kuitenkin jokseenkin liikaa. Vähempikin teeman alleviivaaminen olisi riittänyt. Jälleen Ruth tulee vedettyä myös itse tarinan eri juonilinjoihin.
Elly Griffiths: Kadonneet ja kuolleet
The Outcast Dead
Suom. Anna Kangasmaa
2019 (2014), Tammi
351s.
Kansi: Markko Taina / Mikhasik, iStockphoto
Sivumerkkejä 