Mainingin varjo on Paula Nivukosken toinen romaani. Siinä hän liikkuu esikoisensa Nopeasti piirretyt pilvet tapaan Pohjanmaan maisemissa, 1900-luvun alkuvuosikymmenillä. Se kertoo myös erityisesti naisten elämästä.
”Evalina piteli veneen laidasta kevyesti, milloin tahansa hän olisi saattanut irrottaa otteensa ja kumartua alemmas, antaa kätensä lipua vettä pitkin. Hetket kävivät vastaan kuin laineet, pehmeinä ja tasaisina. Ajatukset pehmenivät. Andersin silmissä näkyi väsymys ja rakkaus. Evalina hymyili vähän, muttei puhunut paljoakaan. Matkaa oli vielä jäljellä, koko elämä.”
Romaanin päähenkilö on nuori Evalina, joka on tottunut toimimaan ankaran pappisisänsä tahdon mukaan, kuten koko perheen naiset yleensäkin. Sitten hän rakastuu Anders-nimiseen kalastajaan, jota ei kuitenkaan toivoteta perheeseen tervetulleeksi. Evalina ja Anders päätyvät karkaamaan. He kotiutuvat pienelle luodolle meren keskelle.
”He käänsiväy selkänsä merelle katsomatta enää taakseen. Aurinko oli jo matalalla, valo hiipui. Heidän sisällään se sykki ja leiskui, tulvi yli. Askelten paikkoja olisi kohta vaikea löytää. Anders oli jättänyt lyhdyn mökin ikkunalle. Heidän varjonsa tanssivat hirsiseinällä.”
Mutta rakkaus yksinään ei auta selättämään koti-ikävää. Evalina kaipaa äitiään ja erityisesti Sofia-siskoaan. Saaristossa olosuhteet erityisesti talvella ovat hankalat, mikä osaltaan vaikeuttaa sopeutumista uuteen elämään. Myös Andersin pitkät ajat merillä aiheuttavat yksinäisyyttä. Evalinalla on aikaa pohtia menneisyyttään ja entistä elämäänsä, jota vähitellen tarinan edetessä keritään auki.
Nivukosken romaaneille tutunomaista on vahva luontokuvaus ja kaunis, viipyilevä kieli. Näistä saadaan nauttia tälläkin kertaa, vaikka kieli välillä äityykin liiankin maalailevaksi. Rakkaus ja tunteet kaikkinensa ovat niin pakahduttavia, että niihin lähes takerrutaan ja muu tarinankuljetus jää sivuosaan. Kokonaisuus on silti sinänsä ehyt, historiallinen kertomus rakkaudesta, kaipuusta ja valinnoista aikana, jolloin niitä rajasivat varsinkin naisten kohdella monet heistä itsestään riippumattomat seikat.
Paula Nivukoski: Mainingin varjo
2020, Otava
381s.
Kansi: Päivi Puustinen
Sivumerkkejä 