Selja Ahavan kiinnostavassa historiallisessa romaanissa seurataan erään naisen, Marian, elämää useiden satojen vuosien ajan. Näihin vuosisatoihin sisältyy monta erilaista historiallista aikakautta, aatetta ja roolia erityisesti naiselle. Rinnalla kulkee metaforana ja myös tarinallisena lankana hyönteiset ja niiden monenlaiset kehitysvaiheet. Ahavan teoksella on esikuvansa todellisessa historiallisessa hahmossa, saksalaisessa luonnontutkijassa.
”Ennen kuin isäni osti painokoneen, kauan ennen syntymääni siis, hän piirsi kaupunkeja ja karttoja. Hän oli maisemien mies. Hän nousi mielikuvituksen voimin korkeuksiin ja piirsi Frankfurtin ja Lübeckin, Rooman, Baselin ja Pariisin niin toden tuntuisesti ja yksitiskohtaisesti, että sekään joka ei kaupunkia ollut nähnyt, saattoi kuvitella itsensä sen kaduille kulkemaan.”
Tarina alkaa 1600-luvun Saksasta, jossa Maria kerää ja maalaa hyönteisistä kuvia niiden eri muodonmuutosvaiheissaan. Tarinassa Maria itse käy läpi omia elämänvaiheitaan, kasvaen aikuiseksi, aviovaimoksi ja lopulta äidiksi. Sopeutuminen alisteiseen naisen rooliin ei kuitenkaan sovi Marialle ja niinpä hän päätyy lähtemään Dorothea-tyttärensä kanssa jatkamaan elämää muualla. Maria päätyy matkallaan esimerkiksi 1800-luvun Japaniin ja kiinnostuu Charles Darwinin evoluutio-teoriasta.
”Joskus tuntuu, että nainen saa julkaista ajatuksiaan vain jos samalla julistautuu lukutaidottomaksi. Vain lukutaidottoman naisen kirjoituksissa puhuu puhdas Jumalan ääni.”
Hyönteisteema on kantava voima Ahavan tarinassa. Luvut on nimetty hyönteisen kehitysvaiheiden (kuten ”muna” ja ”toukka”) mukaan ja rinnastus toimii tietenkin myös eräänlaisena Marian metamorfoosina erityisesti naisena, äitinä, vaimona, ihmisenä.
”Tätä jatkui kello kahteen asti. Se on hetki, jota japanilaiset kutsuvat aavetunniksi, ja silloin yön luonne muuttuu.”
Ahavan romaani on jälleen mietitty kokonaisuus, jossa palaset loksahtavat luontevasti paikoilleen. Historiallinen tarina on tällä kertaa pääosassa, mutta yksittäisen henkilökuvan sijaan se kurottelee yleismaailmalliseen näkemykseen naisen roolista aina historiasta nykypäivään asti. Kieli soljuu kauniisti ja tarina on kaikin puolin eheä.
Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä
2020, Gummerus
331s.
Kansi: Jenni Noponen / Shutterstock, Everett – Art
Sivumerkkejä 