Hannu Paloniemen autofiktiivinen esikoisromaani kuvaa nuoren pojan elämää äitinsä sairauden varjossa. Tarinan perhe päätyy asumaan Tornioon 1980-luvun alussa. Siellä poika saa uusia ystäviä ja tutustuu ennen muuta musiikin kiehtovaan maailmaan. Sitten äidin terveys romahtaa yllättäen ja pian äiti kuolee. Poika piiloutuu lumihankeen ja yrittää selvitä surunsa kanssa, nuoren pojan kokemusmaailmalla.
”’Joku hoito, joku mitä äiti tarttee. Ollaan me nyt vaan reippaita ja iloisia’, hän sanoi ja otti silmälasinsa pois. ’Että äitilleki tulis parempi mieli -’”
Tarina on koskettava. Poika suree äitiään, mutta samaan aikaan hän haluaa olla kuin muut eikä kokemuksensa leimaama. Isällä on omat vaikeutensa selvitä ilman äitiä, joten poika on paikoitellen myös melko yksin.
Surun rinnalla tarinassa kulkee rock-musiikki. Poika opettelee soittamaan ja saa lohtua aikakauden kovimmista rock-bändeistä.
Paloniemi kuvaa herkkyydellä nuoren pojan surukokemusta ja selviytymiskeinoja. Tarinassa on myös paljon toivoa.
Hannu Paloniemi: Lumiluolapoika
2023, Like
284s.
Kansi: Tuomo Parikka
Sivumerkkejä 