Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjassa on seurattu Tuomen perheen vaiheita läpi sotien ja 1900-luvun historian. Kahdeksannessa osassa on ylletty 1970-luvulle. Romaani seuraa erityisesti suvun naisten vaiheita. Anna Tuomesta on tullut leski. Mukana on myös Annan ystävä Helvi. Kuusikymppisten naisten lisäksi tarinassa on mukana myös esimerkiksi ystävät Iida ja Siiri sekä Annan lapsenlapsi Hilla.
1970-luvulla eletään Vietnamin sodan aikaan, mikä tuo naisten mieleen myös historian sodat. Anna suree myös miestään Lassia. Samaan aikaan hänelle on tullut elämään myös uudenlaista vapautta.
”Sanomisen haluja minulla on nykyään viljalti, ja sellaisia asioita pyrkii ulos, joilla ei ennen ollut lupa tulla edes ajatuksiin saakka. Minä olin niin nuori ja araksi jyrätty, kun tapasin Lassin, että olin vain iloinen kun löyty joku joka tiesi kaiken.”
Lassin kommunismin perintö ja myös vasemmistolainen liikehdintä luovat oman poliittisen kehyksensä tarinaan. Pieni Hillakin käy pioneerileirillä.
”Ja ehkä siksi, että Lassi oli minun alueellani, minun mökkiseudullani, minä sanoin äkkiä hänen rätinänsä keskeen: Minä myönnyn sille mikä on, etkö sinä ikinä vois niin tehhä? Mutta siinähän se meijän ero on, sanoi Lassi siihen. Minä vallankumouksellinen, sinä – Kummousmiehen vaimo, sanoin ennen kuin hän ehti lopettaa lausettaan ja taas kerran kertoa, kuka minä olen ja mitä teen ja mitä tunnen ja ajattelen.”
Kuten Tankkien kesässäkin, tälläkin kertaa kertojanäänen saavat ihmisten lisäksi myös esimerkiksi virkamiesasunto A21 ja kuu. Omaperäiset kertojanäänet tuovat kiinnostavan lisän tarinaan. Kiinnostavinta on kuitenkin erityisesti Annan hahmon kasvu ja hienoinen irtautuminen astetta itsenäisemmäksi ihmiseksi.
Sirpa Kähkönen: Muistoruoho
2019, Otava
348s.
Kansi: Anna Lehtonen / Kansan Arkisto – Veikko Koivusalo
Sivumerkkejä 