Ulla-Lena Lundbergin romaan syventyy suomalaiseen sivistyshistoriaan kansanopistoperinteen kautta.
Eletään 1800-luvun loppua. Romaani seuraa erityisesti kolmen eri sukupolven pariskuntien elämää. Betty lähtee kotipitäjästä Helsinkiin yhdessä muiden nuorten naisten kanssa, ja perustaa perheen. Bettyn tytär Olga tutustuu Robertiin, josta tulee uuden kansanopiston johtaja. Finnsin kansanopistosta tulee eräänlainen sivistyksen kehto, jossa käydään keskusteluja ja jolla on tärkeä rooli myös Suomen itsenäisen historian rakentamisessa.
”Kukaan ei voi väittää, ettei hän ole antaumuksellinen kansanopistomies ja seiso opiston ihanteiden ja sivistysponnistusten takana, siitä Olga Borgstedt voi mennä takuuseen.”
Lundbergin romaani keskittyy erityisesti naishahmoihin. Se tekee näkyväksi naisten näkymättömäksi jäävää työtä. Vaikka sivistyksen uudistamista on historiallisesti sälytetty miesten harteille, muistuttaa teos, että myös naisilla on siinä historiassa tärkeä roolinsa.
”Kansanopisto elää Suomessa ensi vaihettaan. Alku voi näyttää haparoivala, koulurakennus on väliaikainen ja asuntola puuttuu kokonaan. […] Mutta jos katsoo pitemmälle, näkee toisen todellisuuden kajastavan. Vaikeuksien keskellä orastaa suurempi tulevaisuus.”
Lundberg panostaa ihmisten välisten suhteiden kuvaamiseen ja ihmishahmojen rakentamiseen. Historiallinen konteksti ja kansanliikkeiden asema yhteiskunnallisessa kehityksessä tulevat luontevasti ihmisläheisen kerronnan rinnalla.
”Finnsiläisten kissa ja hiiri -leikki poliisin kanssa on pikkujuttu verrattuna siihen, mitä taphtuu: yhä useampi nuori mies lähtee Suomesta laittomasti mieluummin kuin noudattaa venäläisten käskyä asepalvelukseen astumisesta.”
Lundbergin kieli on luontevaa ja dialogi vaivatonta. Eri sukupolvien kautta piirtyy kiinnostava katsaus paitsi historialliseen kehitykseen myös eri sukupuolten asemiin ja rooleihin vuosisatojen vaihtuessa.
Ulla-Lena Lundberg: Liekinkantajat
Lyser och Ligar
Suom. Leena Vallisaari
2022, Teos & Förlaget
394s.
Kansi: Mika Tuominen
Sivumerkkejä 