Little Dog, Pikkukoira, on parikymppinen vietnamilaistaustainen poika, joka elää siirtolaiselämää äitinsä kanssa Yhdysvalloissa. Yksinhuoltajaäidin ja pojan välinen suhde on hankala, mutta läheinen omalla tavallaan. Vuongin romaani on pojan kirje äidilleen, joka ei osaa lukea. Henkilökohtaisuuden ohella tarina vie Vietnamin historiaan, sodan vaikutuksiin ja siirtolaiselämän vaikeuksiin.
”Luin että traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivät vanhemmat lyövät lapsiaan normaalia todennäköisemmin. Ehkä sen alkuperässä tosiaan on jotain hirviömäistä. Ehkä omiin lapsiin käsiksi käyminen on sitä, että heitä valmistetaan sotaan. Sen sanomista, että jos ihmisellä sydän sykkii, se ei koskaan tarkoita vain sitä, että sydämen tehtävä on sanoa muulle ruumiille kyllä, kyllä, kyllä.”
Kirjeessään poika tulee paljastaneensa myös itsestään henkilökohtaisuuksia, joita on muutoin vaikea käsitellä. Näitä ovat esimerkiksi rakkaus mieheen, Trevoriin, ja huumeongelma.
”On totta, että vietnamiksi harvoin sanotaan rakastan sinua, ja silloinkin kieli on melkein aina englanti. Me lausumme välittämisen ja rakkauden sanat selvimmin palvelemalla: nypimme harmaita hiuksia ja painaudumme poikaa vasten, jotta lentokoneen turbulenssi ja sitä kautta pojan pelko eivät niin tuntuisi.”
Romaani on kielellisesti kaunis, vaikka se kertoo myös rankoista asioista. Pojan kirje on henkilökohtainen ja käy läpi niin sodan traumoja kuin vietnamilaisen kulttuurin ja perinteiden kipukohtia.
”Sä murhasit sen runon, me sanomme. Sä olet tappaja. Tulit siihen romaaniin aseet paukkuen.”
Kirje on pitkälti yksinpuhelua, mutta rakentaa ansiokkaasti lukijalle käsitystä myös äidistä ja hänen elämästään.
”Mitä Simone Weil sanoikaan: Täydellinen ilo sulkee ulkopuolelleen jopa ilon tunteen, sillä kun objekti täyttää koko sielun, ei jää paikkaa joka voisi vielä sanoa ’minä’.”
Jussi Karjalaisen kansitaide on niin ikään tässä romaanissa erityisen kaunista.
Osallistun kirjalla Helmet 2024 -lukuhaasteeseen #36 (kirjan on kirjoittanut maahanmuuttaja).
Ocean Vuong: Lyhyt maallinen loistomme
On earth we’re briefly gorgeous
Suom. Tero Valkonen
2021, S&S
268s.
Kansi: Jussi Karjalainen
Sivumerkkejä 