Brittiläisen Ali Smithin vuodenaikojen mukaan nimetyn kirjasarjan toisessa osassa seurataan niin ikään Brexitin riepotteleman brittiläisen yhteiskunnan käänteitä ihmisläheisten tarinoiden kautta. Vaikka kirjasarja kietoutuu poliittisesti ja historiallisesti samaan aikakauteen, on eri kirjoissa kuitenkin eri päähenkilöt, mikä mahdollistaa teosten lukemisen itsenäisinä osinaan.
Talvi alkaa vahvasti ja hauskasti:
”Jumala oli kuollut: ensi alkuun. Myös romantiikka oli kuollut. Ritarillisuus oli kuollut. Runous, proosa, maalaustaide, kaikki kuolleet, samoin kuvataide. Kirja oli kuollut.”
Tarina jatkuu luetellen kaikkea kuollut ismeistä ja ilmiöistä piirteisiin ja entiteetteihin, ajattelusta uskontoon, toivosta totuuteen ja kuvitelmaan. Käy selväksi, että romaanin terä kohdistuu erityisesti totuudenjälkeiseen aikaan, mutta se sivuaa monia ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja.
”Tammikuu: on kohtalaisen lauha maanantai, 9 astetta, sydäntalvella muutama päivä sen jälkeen, kun viisi miljoonaa ihmistä, enimmäkseen naisia, osallistuu ympäri maailman marsseihin osoittaakseen mieltään valtaapitävien naisvihaa vastaan. Mies haukkuu naista. Siis haukkuu niin kuin koira. Hau hau.”
Smithin tyyli on kokeileva ja tarina ei noudata perinteistä juonikaavaa. Seassa on monenlaisia pohdiskelevia, paikoin irrallisiakin katkelmia, jotka kuitenkin asettuvat luontevasti kokonaisuuteen. Jonkinlaista juonentynkääkin kuitenkin on.
”Painovoima on voima joka estää meitä syöksymästä pois maan pinnalta. Painovoima, gravitaatio, maan kutsu. Nyt tuntuu kuin Sophian pään päällä olisi kupoli, ja hänen aivonsa ja tajuntansa ja niiden myötä koko elämänsä sinkoilisivat holtittomasti siellä mitä kutsutaan avaruudeksi.”
Talvessa yhteiseen joulunviettoon kokoontuu sekalainen seurue, jonka eri hahmot ovat kuitenkin keskenään hyvin monista lähtökohdista. Erilaisten hahmojen kautta Smith tuo kiinnostavia teemoja pöydän äärelle. Esimerkiksi itäeurooppalainen maahanmuuttaja Lux saa tehtäväkseen paitsi tuoda niin muiden henkilöiden kuin lukijankin ennakkoluuloja esille myös päätyy päivittämään niitä varsin terveellä tavalla.
Smithin romaani on välillä hyvinkin poukkoileva ja sinne tänne sinkoileva. Kokonaisuudesta erottuu kuitenkin helmiä, mikä saa odottamaan kirjasarjalta lisää.
Ali Smith: Talvi
Winter
Suom. Kristiina Drews
2022 (2017), Kosmos
336s.
Kansi: Anna-Mari Tenhunen
Sivumerkkejä 