Henna Helmi Heinonen: Pala omaa taivasta

Kolme naista ja kolme elämänmuutosta, jotka kietoutuvat osittain toisiinsa. Tässä Henna Helmi Heinosen romaanin asetelma pähkinänkuoressa. Jostain syystä Heinosen romaani on mennyt minulla ilmestyttyään ohitse, vaikka se sisältää paljon elementtejä joista pidän.

Pala omaa taivasta -kansikuva

Laura on yrittäjä, joka äkkirikastuu onnistuneen yrityskaupan seurauksena. Rahan sijaan hän kuitenkin uskoo löytävänsä onnen maaseudulla asustavan Jaakon kanssa, jonka hän tapaa sukulaishäissä. Irtosuhteet ja pintaliitoelämä vaihtuvat maaseudun rauhaan, mutta tyydyttääkö uusi elämä Lauran tarpeita?

Hajoamisesta on tullut niin muodikasta, että sille on koodikielensä: burnoutin kokeneet downshiftaajat. He ryhtyvät käsityöläisiksi, muuttavat maalle tai perustavat joogaryhmän. He pakenevat oravanpyörästä antaen ymmärtää, ettei siinä juokseminen – työnteko – olisi sen arvoista. Laura tuntee kauhunsekaista sääliä noita ihmisiä kohtaan. Hän on nähnyt tuttavien kohtaloita sosiaalisessa mediassa. Entisestä kauppakorkean opiskelukaverista tuli markkinointijohtaja, josta tuli kengäntekijä Ylivieskaan.”

Maaseudulla koko elämänsä asunut lähihoitaja Ansku puolestaan kaipaa niin ikään uusia tuulia. Elämä vaikeiden asiakkaiden, juron Harri-miehen ja etäiseltä tuntuvan pojan kanssa tympii. Anskun ja Lauran elämät kietoutuvat yllättävällä tavalla toisiinsa. Siinä missä Laura ja Ansku kaipaavat elämiinsä muutoksia, Joanna haluaisi kaiken vain pysyvän paikoillaan. Murtumia kauniin kodin ja päällisin puolin eheän perhe-elämän kulisseihin tuovat kuitenkin myös Lauran kanssa vaimoaan pettänyt aviomies Petri ja vaikea suhde Stella-tyttäreen.

Heinosen romaani on runsas ja täynnä äkillisiä juonenkäännöksiä. Yli viisisataasivuinen teos on muhkea niin juonellisesti kuin henkilögallerialtaankin. Dialogi on uskottavaa ja kolmen naisen tarinoissa pysyy mielellään mukana.

Brasilia on uusi Thaimaa, Lea viestitti jonain päivänä. Uusi halpa lomakohde, jossa valkoinen nainen saa mitä haluaa, senkin mihin ei kotimaassa riitä raha tai moraali.”

Henkilöhahmoissa on tosin välillä vähän liioittelun makua: erityisesti Joannan aviomies Petri on vastenmielisimpiä romaanihahmoja naismuistiin. Myös Stella on jopa epäuskottavan tyly nuoruuden mustavalkoista angstia Joanna-äitiinsä purkavana tyttärenä. Kotiaan ja kulissejaan maanisesti kiillottava Joanna puolestaan on ärsyttävän uhriutuva ja kaiken vastaan ottava.

Petri on ollut aina ohikulkija kotonaan, ja vaikka feministisen nykynaisen mielestä se on kiljuva virhe ajassa, Joannasta niin on juuri oikein. Koti on Joannalle koti, työ ja elämä, josta hän tuntee jokaisen sopukan ja haluaakin tuntea, ja yhtenä hänen tehtävänään on ollut tehdä siitä miehelleen turvapaikka, paikka jossa ei tarvitse olla mitään eikä tehdä mitään.”

Kokonaisuudessaan Heinosen teos onnistuu kuitenkin viihdyttämään sujuvalla kielellä, hauskoilla henkilöhahmoilla ja tapahtumarikkaalla tarinalla.

Henna Helmi Heinonen: Pala omaa taivasta
2018, Tammi
552s.
Kansi: Sanna-Reeta Meilahti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s