Jenni Linturi on tähänastisella kirjailijanurallaan käsitellyt erityisesti sotasukupolvien kokemuksia ja sodan jälkiä heidän myöhemmässä elämässään. Malmi 1917 -romaanin aiheena on Suomen sisällissota ja nimensä mukaisesti vuosi 1917. Sota häämöttää taustalla, mutta Linturi keskittyy erityisesti sen varjostamiin elämiin ja tulevaisuudenkuviin.
”Lettu heräsi keskelle pimeyttä. Jokin oli vialla, eikä se jokin ollut uni vaan tosielämä.”
Linturin päähenkilöitä ovat nuoret sisarukset Elisabeth (Lettu) ja Ingeborg sekä toisen suvun pojat Oiva ja Antero. Kahden suvun sisaruksilla on toisistaan poikkeavat taustat. Siinä missä Oivan ja Anteron isä on rauhanmiehiä, Letun ja Ingeborgin taustalla on ankarampi maailmankatsomus.
Luonteiltaan nuoret ovat erilaisia. Lettu on kiltti ja tunnollinen, samoin kuin Oiva. Ingeborg on puolestaan räväkämpi ja itsenäisempi, vähän samaan tapaan kuin puolestaan Antero.
Historiallisesti sivutaan tietenkin sodan uhkaa ja monenlaisia väkivaltaisuuksia. Myös kielikysymys nousee esille, sillä kirjan päähenkilöistä pojat tulevat suomenkielisestä taustasta ja tytöt taas ruotsinkielisestä perheestä. Linturi ei kuitenkaan keskity niinkään historiallisiin tapahtumiin kuin päähenkilöidensä elämiin ja heidän tulevaisuudenhaaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksiin. Tarina kulkee vahvasti nuorten omissa kertomuksissa kuin ympäröivän maailman tapahtumissa.
”Jostain nousi pieni kiukku. Jumalako sen oli päättänyt? Vai ihminen? Että naisen piti vihastuttaa voidakseen iloita. Miksei Lettu saanut olla sellainen kuin oli, kiltti ja sopuisa? Eihän kukaan halunnut rakentaa taloakaan särmikkäistä laudoista.”
Linturin vahvuus on jälleen kielessä, joka kuljettaa tarinaa lause kerrallaan. Linturi ei kiirehdi juonta huolimattomilla, eteenpäin kiirehtivillä virkkeillä, vaan kutoo tarinaa sivulauseilla, jotka pysähtelevät tavoittelemaan kunkin kohtauksen tai henkilön syvempää olemusta.
”Omassa sängyssään Antero kuorsasi unta tai valhetta. Ikkunan takana kuu pilkisti pilvien välistä, lohkoi utua omanpuiden paljaille oksille.”
Juonellisesti romaani onkin pikemminkin vahvoista henkilötarinoista ja tilannekuvista muodostuva kudelma kuin menevä lukuromaani. Kielikuviin pysähdellään kuitenkin tällä kertaa ehkä välillä hieman liikaakin. Historiallisen sotafiktion genressä (jos sellaiseen tämän kirjan haluaisi tunkea) se on silti herkkyydessään omaa luokkaansa.
Osallistun kirjalla Helmet2021-lukuhaasteeseen #10 (kirjan nimessä on numero).
Jenni Linturi: Malmi, 1917
2013, Teos
206s.
Kansi:
Sivumerkkejä 