Tuula Kervinen on viisikymppinen työvoimatoimiston virkailija. Tuulaa huolettaa kotoaan pois muuttava poika ja mies Topi, jonka kanssa suhteesta on alkanut kipinä hiipumaan. Aleksi on Tuulan asiakas, jolle Tuula on järjestänyt harjoittelupaikkoja, mutta jonka elämä yrittää jatkuvasti heittää pois työelämän syrjästä. Aleksi on kaiken lisäksi saattanut raskaaksi 17-vuotiaan tyttöystävänsä Elinan. Elina puolestaan on koulussa pärjäävä, menestyvien vanhempien tytär, jonka yllätysraskaus heittää tuntemattomille urille.
Hankalan tilanteen keskellä nopeiden siirtojen kaveri Aleksi päätyy kidnappaamaan Tuulan ja niin nämä kolme toisistaan kovin paljon poikkeavaa yksilöä päätyvät samaan autoon Laura Lehtolan hyrisevän hauskassa romaanissa.
”On vuorokausi kesälomani alkuun. Tänään minun piti leipoa piirakkaa ja huomenna tarjota sitä kahvihuoneessa neliviikkoisen vapauteni kunniaksi. Mutta nyt näyttää siltä, että tämä kesäloma ei ala niin kuin suunnittelin. Minut on ilmeisesti kaapattu. Enkä todellakaan tiedä, miksi.”
Lehtolan romaani lähestyy humaanisti erilaisia ihmisiä ja heidän tarinoitaan. Huumori ammentaa suomalaisista kliseistä, mutta ei ole pilkkaavaa vaan lempeän hauskaa.
Tarina sivuaa synkkiäkin aiheita, kuten syrjäytymistä, irrallaan olemista, hankalia vanhemmuussuhteita ja luopumisen tuskaa. Elinan suhde vanhempiinsa on aina ollut etäinen, Aleksin puolestaan on kasvattanut isoäiti, jonka kanssa tämä onkin läheinen. Kaikki päähenkilöt ovat omannäköisessään elämänsä taitekohdassa ja keikkuvat siellä kauhuissaan. Tästä kauhusta ja henkilöiden kokemasta yllättävästä toistensa ymmärtämisestä, erilaisista lähtökohdista ja sukupolvien kuiluista huolimatta, kumpuaa tarinan inhimillinen, arkea lähellä oleva huumori.
Laura Lehtola: Takapenkki
2017, Otava
270s.
Kansi: Päivi Puustinen / iStock
Sivumerkkejä 