Pascal Engman kirjoittaa ruotsalaisessa dekkarikentällä usein vauhdikkaita, machokulttuuria lähenteleviä jännäreitä, joissa on usein kansainvälistä terrorismia tai järjestäytynyttä rikollisuutta. Engman esittelee tarinassaan rikostutkija Vanessa Frankin, joka johtaa tiedusteluosasto Novaa Ruotsin poliisivoimissa.
Juoni nytkähtää liikkeelle kelloliikkeen ryöstöstä ja bisnesmiesten kidnappauksista. Juonen juuret kaivautuvat syvälle Etelä-Amerikkaan, Tukholman alamaailmaan ja jälleen järjestäytyneen rikollisuuden maailmaan. Tällä kertaa sivutaan esimerkiksi katulapsien hyväksikäyttöä ja elinkauppaa – rankkoja aiheita siis.
”Nicolas tiesi, että maailma oli täynnä miehiä, jotka käyttivät hyväkseen ja häpäisivät pikkutyttöjä, ja videokuvasivat tekemiään julmuuksia omien sairaiden mielihalujensa tyydyttämiseksi.”
Henkilökohtaisessa elämässään Vanessa on vastikään eronnut pitkäaikaisesta miehestään Svantesta. Tämä on löytänyt jo uuden puolison, joka odottaa lasta. Tämä herättää katkeruuden tunteita Vanessassa.
Vanessan rinnalle rikosta selvittelemään tulee chileläistaustainen Nicolas Paredes, joka on työskennellyt ammattisotilaana ja auttaa poliisia rikosten selvittelyssä. Koska Vanessan tutkiman rikoksen tiet vievät Chileen, on Nicolas taustansa vuoksi luonnollisesti avuksi myös tällä kertaa. Nicolas on maskuliininen, hieman tahattoman koomisestikin, eikä hänen kovaa kuortaan juuri raaputeta. Tosin kehitysvammaisen siskon Marian hoitaminen ja tässä tarinassa katulapsien auttaminen toki tuovat hänen pehmeyttä. Myös Vanessa jää kohtalaisen etäiseksi sankariksi.
Naispäähenkilöstä huolimatta Engmanin tarina on jälleen kovin machomainen. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puutu tälläkään kertaa. Kansainvälisestä rikollisuudesta kertovista dekkareista pitäville Engman tarjoaa juonivetoisen elämyksen.
Pascal Engman: Polttava maa
Eldslandet
2020 (2018), WSOY
Suom. Pekka Marjamäki
556s.
Kansi: Riikka Turkulainen
Sivumerkkejä 