Elsa Jansson on nuori tyttö 1970- ja 1980-lukujen Tukholmassa. Perheen isä Ragnar on vahva perheenpää, joka valmentaa tytärtään huipputason hiihtäjäksi. Urheilu onkin tytärtä ja isää vahvasti yhdistävä tekijä. Elsa on innostunut lajistaan, mutta kasvaessaan isommaksi innostus urheilusta laantuu ja muut asiat alkavat tuntua kiinnostavammilta. Samaan aikaan ruotsalainen yhteiskunta, hyvinvointivaltion mallia edustava ”kansankoti” on murroksessa.
”Yhteiskuntainsinööreillä oli mielessään selkeä käsitys siitä, miten ihminen toimii, mutta myös vahva usko siihen, että ihmistä on mahdollista parantaa, kun he suunnittelivat erilaisia asuntoja lähekkäin, jotta eri sosiaaliryhmiin kuuluvat voivat kohdata toreilla ja liikennevälineissä, kaupoissa ja luokkahuoneissa, urheiluseuroissa ja vanhempainilloissa, kunnan ylläpitämillä valaistuilla lenkkipoluilla.”
Tämä murros konkretisoituu ja asettuu vastakkain Elsan elämässä, kun hän nuorena lähtee au pairiksi Yhdysvaltoihin. Kirjan toinen osa keskittyy kuvaamaan erityisesti asumista eri kulttuurissa. Elsa peilaa amerikkalaisen yksilökeskeisyyden ihannetta lapsuudenajan yhteisön etua painottavaan kasvatukseensa ja ajattelumalliinsa.
”Sitten tulee kevät, jälleensyntymisen aika. Elsa täyttää yhdeksäntoista vuotta, siinä iässä elämä avautuu ja olemassaolo ottaa muodon, jota ei voi sen jälkeen täysin valaa uudelleen, vaan on jatkettava valitsemallaan tiellä.”
Anderssonin romaani on samaan aikaan varsin perinteinen kasvukertomus. Esimerkiksi nuoren urheilijan maailmaa kuvataan hartaasti. Itsenäistymisen ja maailmalle heräämisen aika Elsan elämässä on kuitenkin kiinnostavampaa. Raikkautta tarinaan tuo Anderssonin lempeä yhteiskunnallinen ravistelu.
Osallistun kirjalla Helmet 2023 -lukuhaasteeseen #24 (kirja kertoo urheilijasta).
Lena Andersson: Tytär. Kertomus kansankodin hajoamisesta
Dottern: en berättelse om folkhemmets upplösning
Suom. Sanna Manninen
2020, Siltala
272s.
Kansi: Lukas Möllerstein
Sivumerkkejä 