Philip Teirin perhedraamassa ollaan kesähuvilalla. Erik lähtee sinne vaimonsa Julian sekä lastensa Alicen ja Antonin kanssa. Erik vain jättää kertomatta vaimolleen, että on juuri saanut potkut äskeisissä työpaikkansa yt-neuvotteluissa.
Kesäpaikassa Erik ajautuu naapurin ekoyhteisön pariin. Kirjailijavaimo Julia puolestaan yrittää kirjoittaa uutta romaania, mutta suvun kesäpaikka nostaa pintaan muistoja lapsuudesta, jotka eivät jätä rauhaan.
Teirin päähenkilöt ovat usein keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan kuuluvia ihmisiä ja sellaista edustaa myös Erik perheineen. Ekohippien yhteisö tuo kliseineen tähän karikatyyrimäistä kontrastia. Usein Teir kirjoittaa myös avioliitoista tai perheistä ja suvuista sekä niihin liittyvien ihmissuhteiden monimutkaisuudesta. Ehkä ”maailmanloppu” on pikemminkin humoristinen, monitulkintainen kuriositeetti, joka temaattisesti viittaa toki myös ekoyhteisöön, mutta niin dramaattisista käänteistä ei varsinaisessa tarinassa ole kyse. Perhesuhteiden kuvauksessa Teir pysyy kiinni arjessa ja suhteellisen turvallisilla vesillä, ja seilailee siellä ihan sujuvasti.
Philip Teir: Tällä tavalla maailma loppuu
Så här upphör världen
Suom. Jaana Nikula
2017, Otava
287s.
Kansi: Sanna Mander
Sivumerkkejä 