Keski-ikäiset naiset ovat australialaisen Liane Moriartyn luovuuden Pandoran lipas ja sellainen on päähenkilö myös romaanissa Nainen joka unohti. Tarinassa unohtava nainen on steppitunnilla vahingossa kaatuva Alice, joka saa päävamman ja unohtaa olevansa keski-ikää kiihkeällä vauhdilla lähestyvä, aviokriisin partaalla oleva kolmilapsisen perheen äiti. Sen sijaan hän kuvittelee olevansa kymmenen vuotta nuorempi, ensimmäistä lastaan odottava ja Nick-aviomiehensä kanssa kotiaan remontoiva hehkeä nuorikko.
Kun Alice sitten alkaa keriä auki elämäänsä selviää paljon muutakin odottamatonta hänen elämästään. Miksi hän esimerkiksi on ajautunut välirikkoon monien läheistensä, kuten siskonsa ja ystäviensä kanssa? Kuka on salaperäinen Gina?
”Olin hämilläni siitä, että minulle oli käynyt kaksi kertaa melkein täsmälleen samalla tavalla. Tuntui, että haaskasin ihmisten aikaa menemällä ultraäänitutkimuksiin, vaikka lapseni oli kuollut. Siis mitä? Kuvittelitteko, että vatsassanne olisi oikea elävä lapsi? Älkää nyt olko naurettava. Ei nyt sentään teidän tapauksessanne. Yrityksenne saada lapsi ovat puolivillaisia ja hiukan huvittavia, ettekä ole oikea nainen. Meillä on täällä naisia, joilla on kunnollinen iso raskausvatsa ja eläviä, potkivia lapsia.”
Muistinmenetys on klassinen draaman käänne, mutta tarjoaa Moriartyn romaanissa Alicelle, tavalliselle keski-ikäiselle perheenäidille mahdollisuuden pysähtyä valintojensa ja menneisyyden äärelle pohtimaan, olivatko kaikki ne loppujen lopuksi niin viisaita, tai olisiko jotain kenties voinut tehdä toisinkin.
”Olin näet ennen nainen, joka aloitti päivänsä katsomalla lumihuippuista vuorta esittävää kehystettyä kuvaa, jossa oli sitaatti Leonardo Da Vincilta: Esteet eivät voi musertaa minua; jokainen este vain lujittaa päättäväisyyttäni. Hyvin sanottu, Leonardo. Mutta mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä enemmän minusta tuntuu. Etten ehkä sittenkään sanoisi mitään kannustavaa. On täysin mahdollista, että läimäyttäisin kämmenet reippaasti polviin ja sanoisin: ’Kuulostaa siltä, että on aika lyödä hanskat tiskiin.’”
Moriarty käsittelee päähenkilöitään, keski-ikäisiä naisia, lämpimän humoristisesti. Hänen kerrontatyylinsä on viihteellinen ja hilpeä, mutta samalla hän pureutuu usein kipeisiin tai synkkiinkin aiheisiin perhe-elämän kulissien alla tai sukulaissuhteiden sisällä. Humoristinen kepeys ja ajoittainen syvällisyys, joka ei kuitenkaan pyri siihen pateettisuuden keinoin, viehättää jälleen.
Liane Moriarty: Nainen joka unohti
What Alice forgot
Suom. Helene Bützow
2010 (2016), WSOY
495s.
Kansi: Buena Vista Getty Images
Sivumerkkejä 