Jeo ja Mikal ovat pakistanilaisia veljeksiä, jotka lähtevät Afganistaniin, jonne Yhdysvallat on juuri lähettänyt joukkonsa terrorisminvastaisen sodan nimissä taistelemaan talebaneja vastaan. Veljekset jäävät kuitenkin talebanien vangeiksi ja lopulta terroristeiksi leimattuina amerikkalaisille.
Jeon morsian on jäänyt kotiin Pakistaniin. Mikal on salaa rakastunut Naheediin, mikä uhkaa repiä veljesten suhdetta rikki. Veljesten isä Rohan joutuu puolestaan asumaan ääri-islamistien valtaamassa koulurakennuksessa.
”Ryhmä tavallisia kaupunkilaisia oli käynyt kadunkulmassa kiinni häneen ja erääseen talebanisotilaaseen ja pakottanut heidät maahan. Jokainen raivon hitunen – jokainen raiskaus, katoaminen ja julkinen teloitus, jokainen seitsenvuotisen Taleban-hallinnon aikana amputoitu käsi, jokainen sotimaan pakotettu kaksitoistavuotias poika, jokainen kymmenvuotias tyttö joka oli naitettu väkisin kahdeksan kertaa itseään vanhemmalle mullalle, jokainen ruoskittu mies, hakattu nainen ja murrettu raaja – purettiin noihin kahteen mieheen nyrkein, nuijin, kepein, jaloin ja kivin, ja kun väkijoukko viimein hajaantui, kaksikosta ei ollut mitään jäljellä. Aivan kuin heidät olisi syöty.”
Nadeem Aslamin romaanin ikiaikaisia teemoja ovat viha ja rakkaus ja kehyksenä tietenkin sodan käsittämättömyys ja karmeus. Tarina on raaka eikä säästele lukijaakaan (minkä tahansa nimissä julistetun) sodan hirveyksiä kuvatessaan.
”Muutaman viikon kuluttua Sofia tuli kuitenkin jälleen takaisin ja valitti tuntevansa itsensä ulkopuoliseksi opiskelijayhteisössä. Muut olivat nykyaikaisia suurkaupungin tyttöjä ja poikia, ja jotkut nauroivat hänen vaatteilleen ja puhetavalleen, hänen burkalleen. Mietittyään asiaa kokonaisen viikon hänen isänsä lausui kolme sanaa, jotka saivat koko suvun järkkymään perustuksiaan myöten, ravistelivat kaukaisimpiakin sukuhaaroja etäisissä kylissä ja kaupungeissa: ’Ota burka pois.’ Sofia mykistyi. ’Voitko tehdä niin?’ ’En tietenkään.’ ’Sulautuisitko paremmin joukkoon?’ ’Voi olla.’ ’Kokeile sitten. Vaatimattomuus ja siveys asustavat mielessä, eivät burkassa. Haluan että saat koulutuksen, ja tämä asia tuntuu olevan esteenä.’”
Sotaakin kuvatessaan Aslam käyttää välillä kaunistakin kieltä ja varsinkin perhesuhteiden ja kulttuuristen konventioiden kuvaamisessa hän on taitava.
Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha
The Blind Man’s Garden
Suom. Kirsi Luoma
2013, Like
387s.
Kansi: –
Sivumerkkejä 