Kamila Shamsien romaanissa ollaan Pakistanissa ja Karachin kylässä. Parhaat ystävykset Karim ja Raheen elävät lapsuuttaan ja nuoruuttaan kuin sisarukset. Sitten Karimin perhe muuttaa Lontooseen ja ystävysten tiet eroavat vuosiksi. Vuosien kuluttua ja aikuisiksi kasvettuaan ystävykset tapaavat uudestaan.
”Isä nauroi vielä äänekkäämmin kuin Asif-setä äsken. ’Unohdetaan se puolueettomuus vähäksi aikaa. Mutta tätä minä en suostu unohtamaan: sinä jätät kokonaan sanomatta, että me muhajirit tulimme tänne tyhjin käsin. Olimme jättäneet taaksemme kaiken – kodin, suvun, elämäntavan. Ei meitä voi syyttää siitä, jos osa tulijoista – ja huomaa, vain osa – oli kotoisin alueilta, joiden koulutusjärjestelmä antaa pätevyyden päästä toimistotöihin sen sijaan että olisi pitänyt tyytyä siivoamaan vessoja, mikä taas sinusta tuntuu olevan sen sortin työtä josta maahanmuuttajien pitäisi olla kiitollisia. Ja mitä tulee termiin ’maahanmuuttaja’—’”
Karim on kiinnostunut kartoista jo lapsena, mistä juontaa myös romaanin nimi. Kartanpiirtäminen viittaa myös osin mielivaltaisiin rajanvetoihin maiden sisällä ja niiden välillä, jotka vaikuttavat historiaan ja politiikkaan vuosikymmeniä. Shamsie sukeltaa romaanillaan paitsi Pakistanin poliittiseen historiaan, väkivaltaisen konfliktin juurille, myös ihmissuhteisiin. Tarina seuraa paitsi Karimin ja Raheenin välistä suhdetta myös heidän vanhempiensa ja sukujensa tarinoita.
”Me kaikki tiesimme, että se alkaisi taas uudestaan – laajat ammuskelut, luonnoton hiljaisuus iltaisin, piiritetyn kaupungin tunnelma – mutta tällä hetkelä, juuri tänään, Karachi oli nousemassa jaloilleen, niin kuin se oli aina noussut, eikä se tarkoittanut pelkästään että palataan töihin, vaan että palataan myös huvittelemaan, nauttimaan ystävyydestä, chaista, katukriketistä ja keskusteluista. Tiedän että ajatus kuulostaa kamalan itsekeskeiseltä, mutta en mahtanut mitään tunteelle, että kaiken tapahtuneen keskellä Karachi oli päättänyt kääntyä iskemään minulle silmää. Iskemään silmää tositarkoituksella: kyllä, kaupunki sanoi, minun maillani sikiää hirviöitä, mutta älkää luulko että siinä on kaikki mihin minä pystyn.”
Shamsien kieli on jälleen kaunista. Hän yhdistelee sulavasti historiallista kerrontaa ikiaikaisiin rakkauden ja ystävyyden teemoihin. Kerronta soljuu vaivattomasti.
Osallistun kirjalla Helmet 2023 -lukuhaasteeseen #1 (kirjassa on kartta).
Kamila Shamsie: Kartanpiirtäjä
Kartography
2011 (2002), Gummerus
392s.
Kansi: iStockphoto
Sivumerkkejä 