Fernanda on teini-ikäinen tyttö, jonka vanhemmat ovat keskittyneempiä Vanity Fair -lehtiin kuin häneen. Hän elää kuvitteellisessa maailmassa, Inertiassa, jossa vanhemmat ja lapset ovat varsin etäällä toisistaan.
”He istuvat olohuoneessa ja ovat savua. Mutta he eivät huomaa sitä, sillä he ovat juuri pudonneet avaruudesta. He lukevat aikakauslehtiä, enimmäkseen Vanity Faireja, ja kuvat valeltavat heidän silmissään. Puhun siis Fernandan vanhemmista.”
Sitten Fernanda tutustuu Runaway-nimiseen tyttöön, jonka kanssa löytää yhteyden ja jonkinlaisen sielunsisaruuden.
”Heidän olisi helppo olla oikein päin pikkukaupungissa nimeltä Inertia niin kuin heidät oli epäilemättä tarkoitettu sinne. Mutta he ovat väärin päin. He ovat aina jotenkin väärin päin, Fernanda ja Runaway, he leijuvat kuin avaruudessa, kaksi räsynukkea Inertian yläpuolella sillä kivenmurikan vetovoima ei aina vaikuta heihin.”
Veera Antsalon romaanissa maailma on erskummallinen ja todellisuus venyttää rajojaan. Paljon tapahtuu päähenkilön pään sisällä. Hänellä tuntuu olevan taito matkata todellisuudesta toiseen eläväntuntuisesti. Kerronnassa ääriviivojen (todellisuuden, erilaisten maailmojen, ihmisten ja niin edelleen) häilyvyys näkyy myös.
”Niin: Minä putoan juuri nyt, hän sanoo. Minä astun ääriviivojeni yli. Täällä on reuna. Kaikki tuhoutuu kuitenkin. Hän ei hyväksy tätä järjestystä, mutta hän ei ole lähelläkään reunaa.”
Antsalon romaanin kielessä on runollisuutta ja kerronnassa kokeilevuutta. Vaikka ne tuntuvat välillä vievän hieman liikaakin huomiota varsinaiselta tarinalta, erottuu siinä silti kiinnostavasti esimerkiksi nuoruuden ja ihmisten välisten suhteiden etäisyyksien teemoja.
Veera Antsalo: Fernanda
2021, Teos
171s.
Kansi: Jenni Saari
Sivumerkkejä 