Maija Puskan esikoisromaanin päähenkilö on kolmikymppinen Ulla, elokuvantekijä, joka elää Ossi-puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa melko täyttä elämää niin työ- kuin yksityiselämässään. Pinnan alla kuitenkin kytee. Hän sopeutuu perhe-elämän odotuksiin ja monenlaisiin äidin ja naisen rooleihin, mutta salaa miettii myös muuta. Nuoruudessa hänellä on ollut läheinen ystävyyssuhde Aamu-nimisen tytön kanssa. Läheinen, rajoja koetteleva suhde on jättänyt jälkensä eikä toisaalta jätä rauhaan.
”Kastelukannun jälkeen tulivat vauvat. Ensimmäisenä syliini tupsahti punatukkainen Riitta. […] Riitta, Raisa, Josi ja Elisa olivat lapsosiani ja minä olin heidän äitinsä. Minulla oli ihan kamalasti hommaa, sillä Elisa oli kiukuttelevainen.”
Puska kuvaa Ullan tunteita kehollisesti. Ulla haaveilee lähes väkivaltaisesta itsensä kurittamisesta, mutta pikemminkin omien ajatustensa tai rajojensa musertamisesta. Parisuhde on koetuksella. Ossi haluaisi vielä kolmannen lapsen, mutta Ullalle ajatus tuntuu mahdottomalta. Äitiyden rajoja on venytetty jo äärimmilleen.
”Roolini vahvistui vahvistumistaan. Sitten se kasvoi liian suureksi. Äitiys tarrautui ihooni, enkä meinannut saada sitä enää irti, vaikka hankasin itseäni saunassa pesusienen karhealla puolella. Siirtelin saippuavaahtoa iholta pesuvatiin, se tuntui ihanalta, siinä oli kaikki, mutta lapsoset huusivat minua lakkaamatta luokseen.”
Puska kuvaa kiinnostavasti Ullan hahmon kautta juuri naiseuden ja äitiyden rajoja sekä niihin muovautumisen tuskaa. Puskan kerronta on vimmaista ja välillä venyttelee myös kielellisiä rajoja hieman vaikeaselkoisuuden puolelle. Parhaimmillaan se onnistuu kuitenkin tiivistämään vahvoja tunteita ja kokemuksia kirkkaiksi lauseiksi.
Maija Puska: Mustekala
2023, Gummerus
239s.
Kansi: Jenni Noponen
Sivumerkkejä 