Anja Snellman on monipuolinen ja tuottelias kirjailija, jolta olen toistaiseksi ehtinyt lukea aiemmin vain esikoisen Sonja O. kävi täällä.
Lähestyminen on hämmentävä teos. Se on pieni väläys kahden ihmisen elämäntilanteisiin. Pääosissa ovat Titanic-nimisessä, huumeongelmaisten hoitoon keskittyneessä hoitokeskuksessa työskentelevä terapeutti ja tämän asiakas, kreikkalaisen isän ja suomalaisen äidin moniongelmainen poika, Ile Zorbas Ojanen. Ile päätyy terapeutin asiakkaaksi huume- ja mielenterveysongelmiensa vuoksi.
Terapeuttia ja Ileä yhdistää Kreikka. Terapeutti on aikanaan lomaillut ja asunut Kreetalla yhdessä perheensä kanssa. Välillä kirjassa liikutaankin terapeutin eläväisissä muistoissa Kreetan sinisessä meressä ja valkoisella hiekalla. Onnellisiin muistoihin sekoittuu surua ja tragediaa, joista muistuttaa terapeutin Kreetan saaren muotoinen syntymämerkki mahassa.
Minun oli vaikea saada teoksesta otetta. Se on sinänsä hyvin kirjoitettu, mutta kuin häivähdyksenomainen hipaisu aiheisiinsa – suruun, terapiaan, huumeidenkäyttöön. Terapeutin ja Ilen välinen yhteys ei tunnu riittävän lujalta, heitä yhdistää vain Kreikka. Teksti on unenomaista ja juoni jää epämääräiseksi. Terapeutti on löytävinään yhteyden Ilen kanssa, mutta oikeastaan yhteys jää kovin yksipuoliseksi. Ilen rooliksi jää nostaa terapeuttinsa muistot ja surutyö pintaan ja käsittelyyn.
Kirjan jälkeen jää väkisinkin miettimään, onko se jollain tapaa omakohtainen. Snellman on itsekin opiskellut terapeutiksi aikuisiällä, aivan kuten kirjansa päähenkilö. Snellman on myös itse viettänyt paljon aikaa, ja asunutkin, Kreikassa. Omakohtaisuudesta vihjaa myös kannessa oleva kirjailijan kuva.
Omakohtainen tai ei, teos on tunnelmaltaan henkilökohtainen.
Osallistun tällä kirjalla Helmet 2017 -lukuhaasteeseen #37 (kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta).
Anja Snellman: Lähestyminen
2016, WSOY
143s.
Kansi: Martti Ruokonen / Ulla Jokisalo
Sivumerkkejä 