Elina Viinamäki: Vaimoni ja muita henkilökohtaisia asioita

Novelleista parhaita ovat sellaiset, joissa onnistutaan pienillä tarinoilla paljastamaan ihmiselon ja ihmisten pieniä kummallisuuksia, inhimillisyyksiä ja heikkoja kohtia. Tällaisia pieniä tarinoita löytyy Elina Viinamäen novellikokoelmasta. Viinamäen novelleissa ollaan usein elämän kriisikohdissa, tai ei ainakaan aivan huippupaikoilla, mutta silti niistä löytyy myös paljon huumoria.

Omalla tavallaan vaimoni on aina ollut varsin vähään tyytyväinen. Monet muut tuntuvat kaiken aikaa ’tahtovan’ jotain tai ’pyrkivän’ johonkin. ’Että ihmiset viitsivätkin’, hän saattaa tuhahtaa katsellessaan jotain alkuillan tv-visailua, johon ihmiset ovat pilkan tai jopa julkisen nöyryytyksen uhalla osallistuneet.”

Novelleista mieleen jäi erityisesti mies, joka on kyllästynyt vaimonsa masennukseen. Juuri tällaisista, kielletyistä inhimillisistä tunteista Viinamäki kertoo osuvasti. Korona-ajan eläneille yltiöpäisen bakteerikammoinen mies, joka ei uskalla julkisessa liikennevälineessäkään koskea mihinkään, herättää jopa ymmärtäväisiä tunteita.

Diagnoosi oli minulle järkytys. Rehellisesti sanottuna olin ajatellut, että tämänkaltainen sairaus osuisi erilaisiin ihmisiin, sellaisiin, jotka eivät pitäneet itsestään yhtä hyvää huolta kuin minä, sellaisiin, joiden voitiin pelkästään elämäntapojensa takia katsoa saaneensa ansionsa mukaan.”

Viinamäen novelleissa tartutaan muutoinkin ajankohtaisiin ilmiöihin. Kaupan kassalla on kovasti mielipiteitä ja näkemyksiä erään asiakkaan ostoslistasta ja tulee ostoksiin puuttumisen ohella kommentoineeksi myös tämän perhe-elämää ja elämänvalintoja. Hirtehistä huumoria sisältyy myös novelliin, joka kertoo työttömiä työllisyysohjelman puitteissa kouluttavasta henkilöstä, joka ei tunnu itsekään uskovan edustamansa byrokratiakoneiston työllisyystemppuihin.

Viinamäen novelleja yhdistää paitsi inhimillisyys myös jollain tapaa kielletyt tunteet. Viinamäen tarinoissa nuo tunteet ovat monille tunnistettavia, mutta toisin kuin yleensä tosielämässä, näissä kertomuksissa tunteet eivät pysy sisällä vaan nousevat pintaan ja ottavat pääroolin tarinassa.

Osallistun kirjalla Helmet 2022 -lukuhaasteeseen #39(novellikokoelma).

Elina Viinamäki: Vaimoni ja muita henkilökohtaisia asioita
2021, Atena
173s.
Kansi: Jussi Karjalainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s